KKO:2005:49

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Muuntorangaistusvaatimus Helsingin käräjäoikeudessa

A:lle oli määrätty Vantaan ja Helsingin kihlakunnansyyttäjien 5.9.2001 - 29.11.2002 antamilla rangaistusmääräyksillä 18.7.2001 - 12.9.2002 tehdyistä 12 näpistyksestä ja kolmesta teräaseen hallussapidosta kaikkiaan 15 sakkorangaistusta suuruudeltaan 12 - 36 päiväsakkoa. Lisäksi 14.7.2001 - 22.7.2002 tehdyistä kahdesta näpistyksestä ynnä muusta, lievästä vahingonteosta ja huumausainerikoksesta Vantaan, Helsingin ja Tuusulan käräjäoikeudet olivat 21.8.2002 - 15.1.2003 tuominneet A:n yhteensä neljään sakkorangaistukseen suuruudeltaan 18 - 60 päiväsakkoa. Vielä Tuusulan käräjäoikeus oli 1.10.2002 tuominnut A:n poissaolosta oikeudesta vastaajana 2.9.2002 asetettuun 350 euron uhkasakkoon. Sakkoja oli maksamatta yhteensä 2 690,56 euroa.

Kun sakkoja ei ollut saatu perityksi, virallinen syyttäjä vaati käräjäoikeudessa, että maksamatta jääneiden sakkojen sijasta A:lle määrätään muuntorangaistuksena vankeutta.

Käräjäoikeuden tuomio 1.10.2003

Käräjäoikeus rikoslain 2 a luvun 4 ja 5 §:n nojalla muunsi mainitut yhteensä 385 päiväsakkoa ja uhkasakon 90 päiväksi vankeutta.

Asian on ratkaissut notaari Virve-Maria de Godzinsky.

Helsingin hovioikeuden tuomio 25.5.2004

A valitti hovioikeuteen ja pyysi, että muuntorangaistus jätetään määräämättä. Valituksensa perusteluina A lausui, että muunnettavana olevat sakot oli määrätty tai tuomittu 14.7.2001 - 1.10.2002 tehdyistä teoista. Tuona aikana A oli ollut usein hoidettavana sairaalan psykiatrisella osastolla ja hänet oli 28.10.2002 otettu tahdosta riippumattomaan hoitoon, joka oli kestänyt yli vuoden. Tämän vuoksi A ei ollut voinut maksaa sakkojaan. A katsoi, että henkilökohtaiset olosuhteet ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet huomioon ottaen sakkoja ei tullut muuntaa vankeudeksi.

Hovioikeus totesi, että rikoslain 2 a luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan muuntorangaistus voidaan jättää määräämättä, jos sitä pidetään kohtuuttomana tai tarkoituksettomana ottaen huomioon sakotetun henkilökohtaiset olosuhteet, rikoksesta hänelle aiheutuneet muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet ja muut seikat. Hallituksen esityksen (HE 74/1998 vp s. 41) mukaan kohtuusperusteina voitaisiin ottaa huomioon sakotetun henkilöön liittyvät tai sakon määräämisen jälkeiset tapahtumat, joilla arvioidaan olevan vaikutusta sakon maksamatta jättämiseen. Joskus on tarkoituksenmukaista jättää muuntorangaistus määräämättä, jos sakotettu on laitoshoidossa esimerkiksi päihderiippuvuuden tai psyykkisen sairauden vuoksi.

Muunnettavina olivat 19 eri rangaistusmääräys- ja tuomioistuinmenettelyssä määrätyt tai tuomitut yhteensä 385 päiväsakkoa ja 350 euron uhkasakko. A oli syyllistynyt varsin lyhyen ajan kuluessa 14.7.2001 - 1.10.2002 toistuvasti rikoksiin eikä ollut yrittänytkään maksaa niistä aiheutuneita sakkojaan. Asiassa esitetyn 8.11.2003 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan A oli ollut hoidettavana sairaalan psykiatrisella osastolla. Huomioon ottaen muunnettavana olleiden sakkojen suuri lukumäärä ja rikosten tekoajankohdat asiassa ei ollut psykiatrisesta sairaalahoidosta huolimatta sellaisia kohtuussyitä, joiden perusteella muuntorangaistus maksamattomien päiväsakkojen ja uhkasakon osalta olisi voitu jättää kokonaan tai osittain määräämättä.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lauri Nouro, Heikki Juusela ja Veli Hokkanen. Esittelijä Timo Ojala.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

A vaati valituksessaan, että maksamatta olevat sakot ja uhkasakko jätetään muuntamatta vankeudeksi.

Virallinen syyttäjä antoi pyydetyn vastauksen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Asiassa on kysymys siitä, voidaanko A:lle määrätyistä ja tuomituista sakoista jättää muuntorangaistus määräämättä. Rikoslain 2 a luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla tuomioistuin voi jättää muuntorangaistuksen määräämättä, jos muuntorangaistusta on pidettävä kohtuuttomana tai tarkoituksettomana ottaen huomioon sakotetun henkilökohtaiset olosuhteet, rikoksesta hänelle aiheutuneet muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet tai muut seikat. Luvun 7 §:n 2 kohdan nojalla voidaan maksamattoman uhkasakon sijasta tuomittava muuntorangaistus jättää määräämättä, jos muuntorangaistusta on pidettävä kohtuuttomana tai tarkoituksettomana ottaen huomioon velvoitetun henkilökohtaiset olosuhteet, päävelvoitteen noudattamatta jättämisestä hänelle aiheutuneet muut seuraukset tai muut seikat.

2. Muunnettavana ovat A:lle rangaistusmääräysmenettelyssä määrätyt 15 sakkoa sekä neljä tuomioistuimen tuomitsemaa sakkoa. Sakot on määrätty tai tuomittu 5.9.2001 ja 15.1.2003 välisenä aikana rikoksista, jotka on tehty 14.7.2001 - 12.9.2002. Lisäksi muunnettavana on poissaolosta oikeudesta vastaajana 1.10.2002 tuomittu uhkasakko.

3. Rikosten tekoaikana A on useaan kertaan ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa. Hänet on sittemmin 28.10.2002 määrätty tahdostaan riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Sieltä hänet on 27.11.2003 siirretty kuntoutuskodissa järjestettävään huumekuntoutukseen, johon hän on sitoutunut vuodeksi. Kuntoutuskodin johtajan 6.7.2004 antaman lausunnon mukaan kuntoutusprosessi on edennyt hyvin ja suunnitelman mukaisesti.

4. Osa muuntovaatimuksen kohteena olevista sakoista on tuomittu tai määrätty sen jälkeen kun A oli joutunut tahdostaan riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. On ilmeistä, että A:lla ei ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia suorittaa sakkojaan sairaalahoidon aikana eikä niiden suorittaminen ole mahdollista pitkään jatkuvan kuntoutuksen aikanakaan.

5. Muunnettavana olevien sakkorangaistusten ja päiväsakkojen lukumäärä on suuri, mikä sinänsä puhuu muuntorangaistuksen määräämättä jättämistä vastaan. Muuntovaatimuksen kohteena olevat sakot on tuomittu tai määrätty hieman yli vuoden aikana tehdyistä näpistyksistä ja eräistä muista lievähköistä rikoksista. Sakkorangaistuksista ankarin on huumausainerikoksesta tuomittu 60 päiväsakon sakkorangaistus. On ilmeistä, että mainitut rikokset ovat liittyneet A:n päihde- ja huumeongelmaiseen elämänvaiheeseen, josta irti päästäkseen hän on nyt sitoutunut pitkäkestoiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Ottaen huomioon A:n taloudellinen tilanne sekä hänen psyykkiseen terveydentilaansa ja kuntoutukseensa liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon toimet, muuntorangaistusta on pidettävä rikoslain 2 a luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tarkoituksettomana.

6. Myös uhkasakon muuntamista on pidettävä tarkoituksettomana mainitun luvun 7 §:n 2 kohdan nojalla, kun otetaan huomioon A:n henkilökohtaiset olosuhteet ja muut edellä mainitut seikat.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. Muuntorangaistus jätetään määräämättä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Mikko Tulokas, Kari Kitunen, Mikael Krogerus ja Pertti Välimäki. Esittelijä Jukka-Pekka Salonen.