Etusivu -
Ennakkoratkaisut -
KKO:2005:71
KKO:2005:71Menettämisseuraamus - Hyödyn menettäminen
Diaarinumero: R2004/156 Esittelypäivä: 9.3.2005 Taltionumero: 1407 Antopäivä: 7.6.2005
A:n omistama asunto, jota hän vuokrasi asunnoksi, oli ollut eräässä vaiheessa vuokrattuna prostituoiduille. A oli tuomittu rangaistukseen parituksesta. Menetettäväksi tuomittavaa rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä määrättäessä vuokratulosta vähennettiin Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla asunnon hoitokulut, mutta ei asuntoon kohdistuneesta lainasta aiheutuneita korkoja ja kuluja. (Ään.)
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Porin käräjäoikeuden tuomio 22.1.2003
A oli 16.8.1999 - 28.2.2002 Porissa hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä järjestänyt asunnon korvausta vastaan tapahtuvaa sukupuoliyhteyttä varten. A oli vuokrannut kahta asuntoa usealle ulkomaalaiselle naiselle mainittua toimintaa varten. A oli saanut rikoksellaan taloudellista hyötyä yhteensä 16 398,32 euroa. Käräjäoikeus tuomitsi A:n parituksesta rangaistukseen.
A:n vaadittua, että asuntoihin kohdistuneet kulut tuli vähentää menetetyksi tuomittavan hyödyn määrästä, käräjäoikeus totesi, että hallituksen esityksen 80/2000 perustelujen mukaan menetettäväksi oli tarkoitettu vain todellinen nettohyöty. Hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi laittomassa alkoholikaupassa hyötyä olisi vain myyntihinnan ja alkoholiliikkeestä ostetun tuotteen hankintahinnan erotus, koska edellä mainittu kustannus ei sinänsä aiheudu rikollisesta toiminnasta. Edelleen hallituksen esityksen mukaan rikoksen valmistelusta tai täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia ei tullut ottaa vähennyksenä huomioon. Tässä tapauksessa A oli järjestänyt asunnon korvausta vastaan tapahtuvaa sukupuoliyhteyttä varten. Asunto oli ollut välttämätön rikoksen toteuttamiseksi ja siitä aiheutuneita kustannuksia voitiin pitää rikoksen täytäntöönpanosta aiheutuvina kustannuksina, joita ei tullut vähentää.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n menettämään valtiolle rikoksella saamanaan hyötynä vuokratulon koko määrän 16 398,32 euroa.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Helena Perä-Takala sekä lautamiehet.
Turun hovioikeuden tuomio 11.12.2003
A valitti hovioikeuteen vaatien, että hänen maksettavakseen määrätty rikoksen taloudellinen hyöty alennetaan 11 338,39 euroon, koska rikoksella saadusta bruttohyödystä oli vähennettävä asunnoista A:lle aiheutuneet kustannukset.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Aarto Onninen, Jorma Olli ja Jukka Uusitupa. Esittelijä Hannele Satopää (mietintö).
Viskaali Satopää esitti mietinnössään jutun ratkaisemista seuraavasti: Menetettäväksi on tuomittava vain todellinen nettohyöty. Syytteessä kysymyksessä olevien asuntojen lämmitysöljystä, sähköstä, vedestä, jätehuoltomaksuista ja lainojen koroista aiheutuneet kustannukset eivät sellaisenaan ole aiheutuneet rikollisesta toiminnasta. Myöskään sanottuja kustannuksia ei voida pitää rikoksen valmistelusta tai täytäntöönpanosta aiheutuvina kustannuksina huomioon ottaen, että A ei ole hankkinut asuntoja paritusrikoksen toteuttamiseksi, vaan ne ovat olleet hänen omistuksessaan ja myös laillisesti vuokrattuina jo ennen paritusajankohtaa. Näin ollen puheena olevat kustannukset on vähennettävä saadusta kokonaishyödystä. Menettämisseuraamus on siten alennettava A:n vaatimaan määrään eli 11 338,39 euroon.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
A:lle myönnettiin valituslupa. A vaati hänelle tuomitun menettämisseuraamuksen alentamista.
Virallinen syyttäjä vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
1. A on alempien oikeuksien toteamin tavoin 16.8.1999 - 28.2.2002 vuokrannut kahta omistamaansa asuntoa useille naisille prostituution harjoittamista varten. Sen vuoksi hänet on tuomittu rangaistukseen parituksesta. Siltä osin tuomio on lainvoimainen. Sanotulta ajalta A on saanut prostituoiduilta vuokratuloja näistä asunnoista kaikkiaan 16 398,32 euroa. Alemmat oikeudet ovat tuominneet rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä valtiolle menetetyksi koko mainitun vuokratulon määrän.
2. A on katsonut, että menetetyksi voidaan tuomita vain rikoksen tuottama nettohyöty. Sen vuoksi vuokratulojen kokonaismäärästä on hänen mukaansa vähennettävä puheena olevien huoneistojen osalta hänelle mainitulta ajalta lämmityksestä, sähköstä, vedestä, jätehuollosta sekä lainan koroista ja kuluista aiheutuneet kustannukset, yhteensä 5 059,93 euroa.
3. Rikoslain 10 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan rikoksen tekijälleen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi. Menettämisseuraamuksella pyritään siihen, että rikokseen syyllistyminen ei olisi tekijälle kannattavaa. Toisaalta tarkoituksena ei ole, että rikoshyödyn menettäminen muodostuisi miltään osin rangaistuksenluonteiseksi. Menettämisseuraamus on siten tarkoitettu koskemaan vain todellista nettohyötyä. Kuitenkaan itse rikolliseen toimintaan liittyviä rikoksen valmistelusta tai täytäntöönpanosta aiheutuneita kustannuksia ei voida vähentää menetettävästä hyödystä.
4. Asuinhuoneiston omistaja on vastuussa asunnon hoitokuluista riippumatta siitä, onko asunto omassa käytössä, vuokrattuna vai tyhjillään. Hoitokulut ovat normaaleja, kaikissa tilanteissa asunnon omistajalle aiheutuvia kustannuksia. A ei ole alunalkaen hankkinut puheena olevia asuntoja prostituutioon käytettäväksi, vaan asunnot ovat olleet ennen niiden prostituoiduille vuokraamista ja myös sen jälkeen tavanomaisesti asunnoiksi vuokrattuina. Tässä tilanteessa asunnon hoitokuluja ei voida pitää rikoksen valmistelusta tai täytäntöönpanosta aiheutuvina kustannuksina, vaan ne tulee rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä laskettaessa vähentää kokonaisvuokratulosta.
5. Asuntoon kohdistuvat lainamenot liittyvät yleensä asunnon hankintaan tai korjauksiin. Kysymys on siis omaisuuden ostamiseen tai kunnostukseen liittyvistä kuluista, joiden tarkoituksena on lisätä omaisuutta tai korjaustoimenpiteiden avulla säilyttää tai korottaa sen arvoa. Nämä kustannukset eivät näin ollen liity rikoksella saatuun hyötyyn eikä niitä siten voida vähentää vuokratulosta.
6. Nyt kysymyksessä olevien asuntojen hoitokulut siltä ajalta, jonka ne ovat olleet vuokrattuina prostituoiduille, ovat olleet 2 567,14 euroa. Näin ollen rikoksen tuottaman, menetettäväksi tuomittavan taloudellisen hyödyn määräksi jää 13 831,18 euroa.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan. A:n maksettavaksi määrätty rikoksen tuottama taloudellinen hyöty alennetaan 13 831,18 euroksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos (eri mieltä), Gustaf Möller (eri mieltä), Eeva Vuori, Mikael Krogerus ja Hannu Rajalahti (eri mieltä). Esittelijä Sari Ruokojärvi.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Rajalahti: Hyväksyn perusteluiden kohdat 1 - 3 ja lausun niiden jälkeen seuraavan:
Rikoslain 10 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun rikoksen tuottaman todellisen nettohyödyn laskemisessa tai arvioinnissa on tässä tapauksessa perusteltua verrata rikoksella saatua kokonaistuottoa siihen tuottoon, jonka A:n rikoksen toteuttamisessa käyttämät asunnot olisivat muutoinkin, siis ilman rikosta, hänelle tuottaneet. Tällöin on selvitettävissä se lisähyöty, jonka asuntojen käyttäminen rikoksen toteuttamisessa on tuottanut.
A:lla on ennen rikoksen alkamisajankohtaa ollut omistuksessaan kaksi asuinhuoneistoa, jotka hän sitten on luovuttanut korvausta vastaan käytettäväksi prostituutiotarkoitukseen. A ei ole hankkinut asuntoja prostituutioon käytettäväksi, vaan asunnot ovat sekä ennen tuota käyttöä että sen jälkeen olleet tavanomaisesti asunnoiksi vuokrattuina. A:lle voidaan arvioida aiheutuneen asuntojen omistamisesta samaa suuruusluokkaa olevat kustannukset sekä niiden laillisen että rikollisen käytön ajalta.
A on käräjäoikeudessa esittänyt selvitystä erikseen kummankin asunnon osalta asuntoihin kohdistuneista kustannuksista rikoksentekoajalta. Näistä kustannuksista huoneistojen tavanomaiset hoitokulut ovat asunnon omistajalle tai haltijalle tyypillisesti syntyviä kustannuksia. Lisäksi A on ilmoittanut, kuinka paljon hän on maksanut kummankin asunnon hankinnasta aiheutuneita lainakustannuksia asuntojen rikollisen käytön ajalta. Asunnosta vuokratuloa saavan kannalta tarkasteltuna nämä kustannukset vähentävät asunnon tuottoa vastaavalla tavalla kuin välittömät hoitokulutkin. Syyttäjä, jolla on näyttövelvollisuus myös menettämisseuraamuksen määrästä, ei ole riitauttanut A:n ilmoittamien kustannusten määriä vaan on ilmoittanut määrät riidattomiksi. Sen vuoksi katson, että A:n ilmoittamat kaikki kustannukset on vähennettävä hänen saamastaan kokonaisvuokratulosta, jolloin näiden määrien erotus muodostaa A:n saaman todellisen nettohyödyn.
Näillä perusteilla katson, että kun A:n saamasta kokonaisvuokratulosta 16 398,32 eurosta vähennetään edellä mainitut kustannukset, valtiolle menetettävän hyödyn määräksi jää 11 338,39 euroa.
Oikeusneuvos Möller: A on kertonut, ettei hän ollut hankkinut asuntoja paritusrikosten toteuttamista varten. Kysymyksessä olivat sijoitusasunnot, joita hän oli sekä ennen nyt kysymyksessä olevaa paritusrikosta että sen jälkeen vuokrannut tavallisille vuokralaisille.
Arvioin tilanteen seuraavasti. A on hankkimalla kysymyksessä olevat omistusasunnot sitoutunut vastaamaan niistä menevistä hoitokuluista samoin kuin asuntojen hankkimiseen tarvitta- vien luottojen korko- ja kuoletuskustannuksista. Kattaakseen muun muassa sanotut menot A on harjoittanut asuntojen vuokraustoimintaa. Kysymys ei siten ole varsinaisesti rikoksen suorittamisesta aiheutuneista kustannuksista. Katson, että näissä olosuhteissa A:n paritusrikoksella saamat vuokratulot ovat kokonaisuudessaan sellaista rikoslain 10 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua taloudellista hyötyä, joka on tuomittava menetetyksi.
Sanotuilla perusteilla katson, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomion lopputulosta.
Oikeusneuvos Raulos: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Möller.
|