Julkilausuma 27.1.2006 - Oikeusministeriön hallinnonalalle kaavaillut henkilöstöleikkaukset kestämätön uhka oikeusturvalle

Valtioneuvoston keväällä 2005 tekemään kehyspäätökseen perustuvien valtiovarainministeriön suunnitelmien mukaan oikeusministeriön hallinnonalalla tulisi vuosina 2007-2011 vähentää henkilöstöä 1100 viralla. Saatujen tietojen mukaan oikeusministeriö olisi valmis 670 viran vähentämiseen. Ilmeisesti oikeusministeriön tarkoituksena on, että esimerkiksi vankeinhoito ja syyttäjälaitos jäisivät leikkausten ulkopuolelle niiden jo muutenkin vaikean resurssitilanteen vuoksi. Kaavaillut henkilöstösupistukset tulisivat siten pääosin koskemaan tuomioistuinlaitosta.

Valtiontalouden kokonaisuuden kannalta tuomioistuinten toimintaan käytetyt resurssit ovat vähäiset: tuomioistuinlaitoksen osuus valtion menoista on runsaat 0,5 prosenttia. Tuomioistuinlaitoksen kokoon nähden suunniteltujen supistusten suuruusluokka sitä vastoin on erittäin suuri ja tehtäviin nähden kestämätön. Yleisissä tuomioistuimissa henkilötyövuosien kokonaismäärä on nykyisin noin 2800, josta tuomarien osuus on noin 640 ja muun lainkäyttöhenkilöstön osuus noin 430.

Tuomioistuinlaitos hoitaa valtiolle kuuluvia perustehtäviä, joita ei voi siirtää muiden vastuulle.Yksilön oikeusturvatakeet on turvattu perusoikeutena perustuslaissa (21 §) sekä Suomea sitovin kansainvälisin ihmisoikeussopimuksin. Niiden sisältöä täsmentää konkreettisella ja yksityiskohtaisella tavalla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen laaja tulkintakäytäntö. Käsittelyajoille ja menettelylle on sitovat kansainväliset standardit, ja niiden rikkomisen varalta on yksilöä suojaavat ylikansalliset valvontamekanismit. Vaatimusten täyttämättä jättämisestä koituu valtiolle taloudellisia seuraamuksia.

Oikeusturva onkin ainoa ala, jolla perustuslaista ja kansainvälisistä velvoitteista seuraa valtiolle konkreettiset ja täsmälliset vaatimukset. Niiden täyttäminen on puolestaan ratkaisevasti henkilöstön varassa. Tuomarin työt voi tehdä vain tuomari. Ilman riittävää, ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilöstöä jokaiselle kuuluvat oikeusturvatakeet eivät toteudu.

Yhdenvertaisuus lain edessä edellyttää, että asianmukaisesta menettelystä ja kohtuullisista käsittelyajoista kyetään huolehtimaan koko maassa. Resurssien niukkuus on jo nykyisin epäkohta erityisesti niissä tuomioistuimissa, joiden käsiteltävänä on eniten asioita ja myös eniten suuria ja vaikeita asioita. Merkittävät supistukset johtaisivat vääjäämättä asioiden ruuhkautumiseen ja käsittelyaikojen pidentymiseen, vaikka jo tähän mennessä oikeudenkäyntien kestosta on kannettu suurta huolta mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen jo antamien ja odotettavissa olevien langettavien päätösten vuoksi. Myös vaikutukset ratkaisujen laatuun olisivat kielteisiä.

Resurssien vähentämisaikeista huolimatta tuomioistuimille on vastikään annettu kokonaan uusia tehtäviä, sillä 1.1.2006 tuli voimaan laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa. Tuomioistuinsovittelussa on kysymys uudenlaisen palvelun tarjoamisesta.

On selvää, että tuomioistuinlaitoksen henkilöstön on osaltaan sitouduttava toimintojen kehittämiseen ja tehostamiseen. Se ei kuitenkaan riitä. Kaavaillut henkilöstöleikkaukset ovat ilmeisessä epäsuhteessa sen kanssa, mitkä ovat tuomioistuinten tehtävät, niitä koskevat pakottavat vaatimukset ja tehtävien luonteesta johtuvat henkilöstötarpeet. Tuomioistuinlaitoksesta ei voida rationalisoida pois henkilömäärää, joka suuruusluokaltaan vastaisi yleisten tuomioistuinten tuomarikunnan kokonaisvahvuutta, saati määrää, joka vastaisi niiden koko lainkäyttöhenkilöstöä. Suunnitellut supistukset eivät ole toteuttamiskelpoisia.

Koska yksilön oikeusturvatakeiden velvoittavuus seuraa suoraan perustuslaista ja kansainvälisistä sitoumuksista, valtiovallan velvollisuutena on huolehtia myös tarvittavien voimavarojen antamisesta oikeuslaitoksen käyttöön. Perustuslain 22 §:stä ilmenee nimenomaisesti, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Pauliine Koskelo
Korkeimman oikeuden presidentti

Esko Oikarinen
Rovaniemen hovioikeuden presidentti

Antero Palaja
Turun hovioikeuden presidentti

Markku Arponen
Itä-Suomen hvoioikeuden presidentti

Lauri Melander
Helsingin hovioikeuden presidentti

Mikko Könkkälä
Vaasan hovioikeuden presidentti

Pertti Nieminen
Kouvolan hovioikeuden presidentti

Kauko Huttunen
Helsingin käräjäoikeuden laamanni

Juhani Hirvonen
Forssa-Loimaan kärjäoikeuden laamanni

Soile Poutiainen
Tuusulan käräjäoikeuden laamanni