Presidentti Pauliine Koskelon puhe Asianajajapäivillä 11.1.2008

Suomen Asianajajaliiton Asianajajapäivät 11.1.2008
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo:

Arvoisa Asianajajaliiton puheenjohtaja, hyvät asianajajat ja kutsuvieraat -

Aamupäivän teemana asiantuntija-ammattien etiikka. Valinnan taustalla lienee Asianajajaliiton ajankohtainen hanke hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden uudistamiseksi ja ajanmukaistamiseksi.

Ammattieettisillä säännöillä on tällä alalla varsin suuri merkitys. Tapaohjeiden tärkeys johtuu useista syistä.

Ensimmäinen liittyy kaikille palveluille yhteiseen piirteeseen, nimittäin siihen, että asiakkaalla ei ole etukäteen mahdollisuutta varmistua hankkimansa hyödykkeen laadusta. Asiakas joutuu antamaan toimeksiannon puhtaasti luottamuksen varassa. Se, että palvelun suorittaja on sitoutunut ennalta määriteltyihin hyviin käytäntöihin, turvaa osaltaan sitä, että asiakkaalta vaadittavalle luottamukselle löytyy katetta.

Myös toinen syy on asiantuntijapalveluita yleisemminkin koskeva, nimittäin asiakkaan ja palvelun suorittajan välillä vallitseva asymmetrinen perusasetelma. Asiakkaan tärkein intressi on saada mahdollisimman asiantuntevaa ja hänen tarvettaan vastaavaa palvelua. Samalla hänen on yleensä vaikea täsmällisesti arvioida ja valvoa saamansa suorituksen asianmukaisuutta ja sen laadun tasoa juuri sen vuoksi, että häneltä itseltään puuttuu tarvittava asiantuntemus. Asiakas on luottamuksen varassa, ei ainoastaan ennen toimeksiantoa vaan myös sen jälkeen. Kattavat ja asianmukaiset ammattieettiset säännöt turvaavat tuon luottamuksen katetta.

Kolmas korkeatasoisen ammatillisen taidon ja etiikan merkitystä korostava seikka on jo jossain määrin erityisempi: asianajopalveluissa on tyypillisesti kysymys asiakkaalle ainutkertaisesta suorituksesta. Jos asianajopalvelu hoidetaan huonosti, asia ei ole jälkeenpäin korjattavissa, tai ainakin mahdollisuudet siihen ovat hyvin rajalliset. Autoa tai pesukonetta voi korjata uudelleen, jollei tulosta synny ensi yrittämällä, väärin leikattu tukkakin kasvaa takaisin. Jopa potilaan diagnoosia ja lääkitystä on usein mahdollista korjata tai leikkausoperaatio uusia, mikäli kaikki ei heti mene kohdalleen. Jos sitä vastoin oikeudenkäyntiasia ajetaan huonosti, prosessia ei voi käydä uudelleen. Puutteellisesti laadittu sopimus sitoo sellaisena kuin se tuli solmituksi jne. Asianajopalvelun asiakas on yleensä riippuvainen siitä, että hänen asiansa hoitaminen onnistuu mahdollisimman hyvin juuri silloin, kun se on vireillä.

Tähän liittyy neljäs asianajopalveluille tyypillinen piirre, nimittäin se, että usein on kysymys hyvin tärkeistä asiakkaan eduista: hänen perusoikeuksistaan, hänen persoonaansa taikka henkilökohtaista tai ammatillista elämäänsä läheltä ja syvältä koskevista eduista taikka hänen taloudellisista asioistaan, koskivatpa ne yritystoimintaa tai yksityistä taloutta. Asianajajalle uskottujen asioiden tärkeys päämiehelle yhdistettynä niiden ainutkertaisuuteen tekevät asianajajan suorituksen asiakkaan kannalta erityisen kriittiseksi. Jälleen tullaan siihen, että luottamukselle – kuten myös laskulle – täytyy olla katetta.

Asiakkaan kannalta on siis lukuisia syitä, joiden vuoksi asianajopalveluiden yhteydessä korkea laatu ja korkea ammatillinen etiikka ovat erityisen tärkeitä. Mutta ei siinä kaikki – syitä on vielä lisää. Ne liittyvät erityisesti oikeudenkäyntiasiamiehen tai –avustajan rooliin prosessissa sekä osana yhteiskunnan oikeusturvakoneistoa. Oikeudenmukainen ja lopputulokseltaan laadukas oikeudenkäynti ei ole kiinni vain niistä valtion viranomaisista, joiden panosta se vaatii, vaan myös asianosaisista, erityisesti heitä edustavista tai avustavista asianajopalvelun tarjoajista. Oikeudenkäynti ei ole sellainen julkinen palvelu, jossa valtion elimet yksin olisivat suorittavana osapuolena, vaan asianosaisten oma osuus on siinä hyvin keskeinen. Sekä rikos- että riita-asioissa järjestelmän hyvä toimivuus ja tehokkuus edellyttävät paitsi sitä, että osalliset valtion elimet – poliisi, syyttäjä, tuomioistuimet – kykenevät vaatimuksia vastaavaan toimintaan, myös sitä, että asianajopalveluita hoitaa laadullisesti ja eettisesti korkeatasoinen ammattikunta. Oikeudenkäynti on julkisten toimintojen ja yksityisten palvelujen kokonaisuus, jossa kaikki osat ovat sidoksissa toisiinsa. Se mitä kansalaiset saavat ja mitä he joutuvat kustantamaan riippuu kaikista näistä osatekijöistä.

Tämä näkökulma on tärkeä oikeusturvan kannalta mutta myös esimerkiksi paljon puhutun tuottavuuden ja tehokkuuden kannalta. Laadukasta, tehokasta, taloudellista ja joutuisaa prosessia ei synny ilman hyvää ja osaavaa asianajoa. Siksi sekä yksityinen että julkinen etu vaativat huolenpitoa asianajopalvelujen ammatillisesta ja eettisestä tasosta.

Vuosi sitten tässä samassa tilaisuudessa olikin puheenaiheena se ongelma, etteivät kaikki asianajopalvelut meillä ole yhtäläisten ammatillisten ja eettisten sääntöjen ja vaatimusten alaisia. Toivottavasti tilanteen korjaamiseksi löydetään toteuttamiskelpoiset ratkaisut.

Sekä päämiehen että yhteiskunnan kannalta asianajopalvelun juridinen laatu ja eettinen moitteettomuus ovat erottamattomasti palvelun ammatillisen tason osatekijöitä. Esimerkiksi jos laskuun sisältyy tarpeettomia toimenpiteitä tai muuta aiheetonta työtä, päämiehen kannalta ei välttämättä ole suurta eroa sillä, johtuuko tämä asiamiehen osaamattomuudesta vai eettisesti moitittavasta halusta paisuttaa veloitusta. Myös oikeusturvan toteutumisen kannalta substanssi ja eettinen integriteetti ovat erottamattomat. Siksi ammatillista osaamista voi ja on syytäkin pitää osana ammattieettisiä vaatimuksia – ei tietenkään yksin asianajopalvelujen osalta vaan asiantuntija-ammattien kannalta yleisemminkin, muut oikeuslaitoksen ammattiryhmät mukaan lukien.

Samoin prosessin tehokkuuden ja siihen liittyvän julkisen edun kannalta on tärkeää, että prosessaaminen kohdentuu ja keskittyy siihen, mikä on asiassa merkityksellistä ja olennaista. Jos tässä suhteessa esiintyy ongelmia, se on epäkohta riippumatta siitä, ovatko taustalla puutteet osaamisessa vai ammattietiikan noudattamisessa.

Sekä yksityisen että yleisen edun kannalta kattava ja ajantasainen eettinen normisto sekä sen noudattamisen valvonta on siis kaiken kaikkiaan hyvin tärkeä tehtävä ammattikunnalle. Kaikki prosessiin osallisten tahojen ammatillisen tason ylläpitoon ja parantamiseen sekä hyvän oikeudenkäyntikulttuurin edistämiseen tähtäävät toimet ovat paitsi oikeusturvahankkeita myös todellisia tuottavuustoimia. Asianajajaliiton ajankohtainen pyrkimys tapaohjeiden uudistamiseksi on siksi kansalaisten ja oikeuslaitoksen kannalta tervetullut hanke, jolle toivon hyvää etenemistä.

Lopuksi haluan toivottaa kaikille osanottajille antoisaa ja virkistävää asianajajapäivää sekä liitolle jäsenineen hyvää ja menestyksellistä toimintavuotta.