KKO:2008:27

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Muutoksenhaku vakuutusyhtiön päätöksestä

Vakuutusyhtiön evättyä Tuulikki A:n vaatimat tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvat korvaukset A haki muutosta tapaturmalautakunnalta itse laatimallaan ja allekirjoittamallaan valituskirjelmällä. Tämän jälkeen tapaturmalautakunnalle toimitettiin A:n Kankaanpään oikeusaputoimistolle antama valtakirja sekä oikeusaputoimiston pyyntö saada jäljennökset A:n valituskirjelmästä sekä asiaan liittyvistä lääkärinlausunnoista. Tapaturmalautakuntaan saapui johtavan julkisen oikeusavustajan Marja-Leena Teelmäen laatima ja allekirjoittama lisäkirjelmä A:n korvausasiassa.

Tapaturmalautakunnan päätös 26.9.2002

Tapaturmalautakunta hylkäsi A:n valituksen.

A haki muutosta vakuutusoikeudelta oikeusavustajan laatimalla ja allekirjoittamalla valituskirjelmällä.

Vakuutusoikeuden päätös 3.5.2005

Vakuutusoikeus hylkäsi A:n valituksen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A uudisti vaatimuksensa tapaturmavakuutuslain mukaisten korvausten suorittamisesta. Tämän jälkeen Korkeimmalle oikeudelle toimitettiin oikeusaputoimiston päätös A:lle 10.1.2002 lukien myönnetystä oikeusavusta sekä selvitys oikeusavustajan tapaturmalautakunnassa, vakuutusoikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa suorittamista toimenpiteistä aiheutuneista palkkioista. Julkinen oikeusavustaja vaati vakuutusyhtiön velvoittamista korvaamaan A:lle tapaturmalautakunnassa, vakuutusoikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut sekä valtiolle oikeusavustajan edellä mainituista toimenpiteistä aiheutuneet palkkiot vähennettynä A:n omavastuuosuudella.

Vakuutusyhtiö antoi lausuman kuluvaatimuksen johdosta.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Pääasia

1. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy on vastauksessaan tunnustanut, että A:lla todettua oikean yläraajan pitkittynyttä kiputilaa (CRPS-oireyhtymä) on pidettävä hänelle 31.1.2001 sattuneen työtapaturman seurauksena ja myöntänyt, että vamma tulee näin ollen korvattavaksi hänen työnantajansa lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta.

Oikeudenkäyntikulut

2. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle voidaan tuomita korvausta oikeudenkäyntikuluista vain, jos tämä on esittänyt sitä koskevan vaatimuksen. Vaatimus on esitettävä kussakin oikeusasteessa erikseen ennen käsittelyn päättymistä siinä oikeusasteessa. A ei ole esittänyt sanottua korvausvaatimusta tapaturmalautakunnassa eikä vakuutusoikeudessa. Näin ollen A:n vaatimusta ei voida täällä enää tutkia siltä osin kuin se koskee If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n velvoittamista korvaamaan hänelle asian käsittelystä tapaturmalautakunnassa ja vakuutusoikeudessa aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja.

3. Julkinen oikeusavustaja ei ole tapaturmalautakunnassa eikä vakuutusoikeudessa esittänyt selvitystä A:lle myönnetystä oikeusavusta eikä oikeusapulain 22 §:n 3 momentissa tarkoitettua selvitystä asiassa suorittamistaan toimista ja aiheutuneista kuluista. Näin ollen niissä ei olisi voinut tulla arvioitavaksi sanotun lainkohdan 1 momentissa tarkoitettu korvausvelvollisuus valtiolle siinäkään tapauksessa, että A olisi voittanut muutoksenhakunsa. Sen vuoksi ei sanottua korvausvelvollisuutta voida täällä enää tutkia tapaturmalautakunnassa ja vakuutusoikeudessa aiheutuneiden kulujen osalta.

4. Asian näin päättyessä If Vahinkovakuutusyhtiö Oy on Korkeimman oikeuden osalta velvollinen korvaamaan A:lle hänen avustajansa arvioidun palkkion omavastuuosuuden sekä valtiolle johtavan julkisen oikeusavustajan arvioidun palkkion vähennettynä A:n omavastuuosuudella.

Päätöslauselma

Vakuutusoikeuden päätös kumotaan. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy määrätään suorittamaan A:lle oikean yläraajan pitkittyneen kiputilan (CRPS-oireyhtymä) johdosta lain mukainen korvaus. Asia palautetaan vakuutusoikeuteen tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Oikeudenkäyntikulut

A:n vaatimus jätetään hänelle tapaturmalautakunnassa ja vakuutusoikeudessa aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja koskevalta osalta tutkimatta.

Vaatimus If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n velvoittamisesta korvaamaan valtiolle sille A:lle myönnetystä oikeusavusta aiheutuneet kulut tapaturmalautakunnassa ja vakuutusoikeudessa jätetään tutkimatta.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista Korkeimmassa oikeudessa 136,50 euroa.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy velvoitetaan korvaamaan valtiolle johtavan julkisen oikeusavustajan Marja-Leena Teelmäen arvioitu palkkio toimenpiteistä Korkeimmassa oikeudessa vähennettynä A:n omavastuuosuudella eli 318,50 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut Korkeimman oikeuden päätöksen antopäivästä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustaf Möller, Eeva Vuori (eri mieltä), Liisa Mansikkamäki, Pasi Aarnio ja Juha Häyhä (eri mieltä). Esittelijä Johanna Palovaara (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Määräaikainen vanhempi oikeussihteeri Palovaara: Pääasian osalta mietintö vastasi Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevää. Siltä osin kuin on kysymys If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n velvoittamisesta korvaamaan valtiolle A:lle myönnetystä oikeusavusta aiheutuneet kulut Korkein oikeus lausunee seuraavaa:

Korkeimmassa oikeudessa on esitetty selvitys A:lle myönnetystä oikeusavusta ja hänen avustajakseen määrätyn johtavan julkisen oikeusavustajan Marja-Leena Teelmäen toimenpiteistä tapaturmalautakunnassa, vakuutusoikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa. Kun oikeusapulain 22 §:n 1 momentin mukainen korvausvelvollisuus valtiolle tuomitaan viran puolesta, Korkein oikeus tutkinee kysymyksen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n korvausvelvollisuudesta valtiolle myös tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden osalta.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy on oikeusapulain 22 §:n 1 momentissa tarkoitettu A:n vastapuoli tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta koskevassa muutoksenhaussa.

Tapaturmalautakunnassa tapahtuneen käsittelyn osalta on tulkinnanvaraista, onko julkisen oikeusavustajan arvioitu palkkio oikeusapulain 22 §:ssä tarkoitettu valtion varoista oikeusapulain nojalla asiassa maksettavaksi määrätty kustannus.

Oikeusapulaissa on muut kuin tuomioistuimessa käsiteltävät asiat asetettu eräissä suhteissa toiseen asemaan kuin tuomioistuinasiat. Oikeusapulain 8 §:n mukaan vain tuomioistuinasioissa voidaan avustajaksi määrätä yksityinen avustaja. Oikeusapulain 13 §:n 3 momentin mukaan hallintotuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa myönnetty oikeusapu ei käsitä aikaisemmassa hallintomenettelyssä eikä hallintolainkäyttölain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa lainkäyttöviranomaisessa suoritettuja toimenpiteitä eikä vakuutusoikeudessa myönnetty oikeusapu sitä edeltäneen käsittelyn toimenpiteitä.

Tapaturmalautakunta on hallintolainkäyttölain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu lainkäyttöviranomainen. Tapaturmalautakunnassa tapahtuneen käsittelyn osalta on siten kysymys sellaisista julkisen oikeusavustajan toimenpiteistä, joihin ei voitaisi määrätä yksityistä avustajaa. Tässä suhteessa tapaturmalautakunnassa tapahtuva asian käsittely on oikeusapulaissa rinnastettu hallintomenettelyyn. Julkisen oikeusavustajan hallintoasioissa tai muissa niin sanotuissa ulkoprosessuaalisissa asioissa antama oikeusapu on yhteiskunnan tarjoamaa peruspalvelua, josta aiheutuvat kustannukset, siltä osin kuin ne eivät kuulu oikeusapua saaneen maksettaviksi, jäävät valtion vahingoksi.

Oikeusapulain lähtökohtana sinänsä on, niin kuin sen 1 §:stä ilmenee, että se koskee julkisin varoin kustannettavaa oikeusapua sekä tuomioistuimessa että sen ulkopuolella. Yksityisen avustajan määräämisen rajoittaminen tuomioistuimiin on johtunut lähinnä valtiontaloudellisista syistä (HE 82/2001 s. 52 - 54). Oikeusapulain 13 §:n 3 momentin säännöksen sanamuodosta huolimatta sen on katsottava koskevan, niin kuin esitöistä ilmenee (HE 82/2001 vp s. 99), vain sitä, ettei silloin kun hallintotuomioistuimessa tai vakuutusoikeudessa käsiteltävässä asiassa määrätään yksityinen avustaja, oikeusapu takautuvastikaan käsitä yksityisen avustajan viranomais- tai lautakuntakäsittelyssä suorittamia toimenpiteitä.

Asian käsittelyssä tapaturmalautakunnassa sovelletaan tapaturmavakuutuslain 53 §:n 6 momentin (1327/2002) mukaan hallintolainkäyttölakia, jollei erikseen toisin säädetä, ja asianosaisten väliseen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen sovelletaan hallintolainkäyttölain 13 luvun säännöksiä. Oikeusapulain 22 §:n 1 momentin mukaan korvausvelvollisuus valtiolle on tuomittava vastaavasti kuin oikeusapua saaneen vastapuoli olisi velvollinen korvaamaan oikeusavun saajan oikeudenkäyntikulut. Säännös ilmentää ajatusta, jonka mukaan oikeusapua saaneen vastapuoli ei saisi saada etua siitä, että toinen asianosainen saa oikeusapua. Näillä perusteilla Korkein oikeus päätynee siihen, että oikeusapulain 22 §:n 1 momentti koskee myös tapaturmalautakunnassa tapahtuneesta käsittelystä aiheutuneita kuluja.

Vakuutusoikeuslain 16 §:n 1 momentin mukaan tulee vakuutusoikeudessa sovellettavaksi hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, jonka mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Lain 74 §:n 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian lopputulos sekä vakuutusyhtiön asema ja asian laatu huomioon ottaen edellytykset If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n velvoittamiseen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut myös tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden osalta olisivat täyttyneet. Sen vuoksi Korkein oikeus velvoittanee If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n korvaamaan valtiolle/Kankaanpään oikeusaputoimistolle myös julkisen oikeusavustajan arvioidun palkkion tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden osalta, yhteensä 352,80 euroa, Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevine korkoineen.

Oikeusneuvos Häyhä: Hyväksyn mietinnön.

Oikeusneuvos Vuori: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Häyhä.