KKO:2008:34

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Vantaan käräjäoikeuden tuomio 19.10.2005

Käräjäoikeus lausui selvitetyksi, että Stuart J oli 7.8.2005 toiminut piensuihkukoneen perämiehenä ja siten ilma-aluksen miehistön jäsenenä suorittanut tehtävää ilma-aluksessa nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli tehtävän jälkeen ollut 0,76 promillea. Käräjäoikeus totesi, koska Stuart J oli kiistänyt syytteen sillä perusteella, ettei hän vielä poliisin saapuessa ollut aloittanut tehtäväänsä miehistön jäsenenä, että Stuart J ja toinen miehistön jäsen olivat nousseet piensuihkukoneeseen suorittaakseen tehtävänsä lentää se Saksaan Hannoveriin. Stuart J oli aloittanut lennon valmistelun istuutumalla paikalleen koneen ohjaamoon ja kytkemällä päälle vararadion sekä kahvinkeittimen. Ilma-aluksen varageneraattori oli ollut käynnissä ja sen ovet olivat sulkeutuneet sekä portaat nousseet ylös. Käräjäoikeus katsoi, että Stuart J oli aloittanut lennon valmistelun ja tuomitsi Stuart J:n ilmaliikennejuopumuksesta 80 päiväsakkoon.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Helena Salo-Pankakoski ja lautamiehet.

Helsingin hovioikeuden tuomio 20.12.2006

Stuart J valitti hovioikeuteen vaatien, että syyte hylätään tai että rangaistusta ainakin alennetaan. Hovioikeus, joka pyysi Ilmailuhallinnolta ilmailulain 175 §:n (1242/2005) mukaisen lausunnon ja lähetti sen Stuart J:lle tiedoksi, ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Monika Kuhlefelt ja Jukka Kontio sekä asian esittelijä Johanna Jylhä.

Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa

Stuart J:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan Stuart J vaati, että syyte hylätään tai että tuomittua rangaistusta ainakin alennetaan.

Syyttäjä vastasi valitukseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Tapahtumatiedot

1. Stuart J oli ollut piensuihkukoneen Vantaalta Hannoveriin tapahtuvaa lentoa koskevassa lentosuunnitelmassa merkitty ilma-aluksen miehistön jäseneksi. Hänen oli ollut määrä toimia kyseisellä lennolla koneen lentoperämiehenä. Tarkoituksenaan välittömästi lähteä suorittamaan tätä lentotehtävää hän on ilmoittautunut työvuorolleen, saapunut koneen ohjaamoon, kytkenyt koneen vararadion päälle ja istuutunut perämiehen paikalle. Koneen ovi on ollut jo suljettuna, portaat nostettu ylös ja varageneraattori käynnistetty siinä vaiheessa, kun poliisipartio on saapunut paikalle ja estänyt koneen lähdön. Tämän jälkeen tehdyssä tutkimuksessa Stuart J:n veren alkoholipitoisuuden on todettu olleen 0,76 promillea. Asiassa on kysymys siitä, onko Stuart J sanotuin tavoin menettelemällä syyllistynyt ilmaliikennejuopumukseen.

Sovellettava rikossäännös

2. Rikoslain 23 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan tuomitaan ilmaliikennejuopumuksesta se, joka ohjaa ilma-alusta tai toimii sen miehistön jäsenenä tai muussa lentoturvallisuustehtävässä nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus tehtävän aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea tai että hänellä tällöin on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa tai että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut.

Rikostunnusmerkistön täyttyminen

3. Kuten säännöksestä ilmenee, rikoksen tunnusmerkistö täyttyy paitsi ilma-alusta ohjaamalla myös toimimalla sen miehistön jäsenenä tai muussa lentoturvallisuustehtävässä. Teon rangaistavuus ei edellytä ilma-aluksen liikkeelle lähtöä eikä edes moottorin käynnistämistä. Olennaista on lentoturvallisuustehtävään osallistumalla aiheutettu lentoturvallisuuden vaarantuminen, mikä voi tapahtua jo lentoa suunniteltaessa ja lähtöä valmisteltaessa. Ilmailuhallinnon asiassa antaman lausunnon mukaan ilma-aluksen miehistön jäsenen voidaan katsoa suorittavan lentoturvallisuuteen vaikuttavaa tehtävää jo silloin, kun hän on ilmoittautunut lentotyöhön ja alkanut valmistella lentoa.

4. Käsillä olevassa tapauksessa Stuart J on ilma-aluksen miehistön jäsenenä edellä todetuin tavoin valmistautunut välittömästi lähtemään lennolle ja toimimaan sen aikana lentoperämiehen tehtävässä. Rikostunnusmerkistön täyttymisen kannalta ei tällöin ole merkitystä sillä, mihin konkreettisiin valmistelutoimenpiteisiin hän on ehtinyt ryhtyä ennen lennolle lähdön keskeytymistä ja onko juuri näillä toimenpiteillä ollut vaikutusta lennon turvallisuuteen. Merkitystä ei ole myöskään sillä seikalla, olisiko ilma-aluksen päällikkö voinut Stuart J:n lentokuntoa koskevan epäilyn takia vielä siirtää matkallelähtöä tai mahdollisesti korvata Stuart J:n toisella lentoperämiehellä. Korkein oikeus katsoo Stuart J:n kerrotulla menettelyllään siten syyllistyneen ilmaliikennejuopumukseen.

Rangaistuksen mittaamisesta

5. Stuart J on toiminut ilma-aluksessa erittäin vastuullisessa lentoperämiehen tehtävässä. Huomioon ottaen rikoksen vaarallisuuden ja rikoksesta ilmenevän Stuart J syyllisyyden Korkein oikeus katsoo, ettei Stuart J:lle tuomitun rangaistuksen alentamiseen ole syytä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustaf Möller, Lauri Lehtimaja, Pasi Aarnio, Juha Häyhä ja Soile Poutiainen. Esittelijä Rita Melartin.