Korkein oikeus
Sivukartta    Opaste    Tulosta

 | Ajankohtaista  | Tehtävät  | Ennakkopäätökset  | Lausunnot  | Puheet  | Tietoiskuja  | Jäsenet  | Linkit  | Yhteystiedot
Etusivu -  Ennakkopäätökset -  KKO:2008:39

KKO:2008:39

Yksityistie

Diaarinumero: M2006/120
Esittelypäivä: 18.12.2007
Taltionumero: 724
Antopäivä: 17.4.2008

Kiinteistön omistaja oli tilaa rasittavasta tieoikeudesta tietoisena kunnostanut tilalla olevan vanhan rakennuksen asuinkäyttöön ja siten pyrkinyt tehostamaan omistamansa kiinteistön käyttöä. Kysymys siitä, oliko tie olosuhteiden siten muututtua siirrettävissä toiseen paikkaan tiestä kiinteistön omistajalle aiheutuvan haitan poistamiseksi. (Ään.)

YksitTL 38 b § 1 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Yksityistietoimitus 9.9.2005

Heikki ja Matti R:n sekä Turun Puhtaat Pihat Oy:n hakemuksesta vireille tulleessa toimituksessa oli kysymys Heikki R:n ja yhtiön omistaman tilan Taipalahti RN:o 1:16 hyväksi perustetun tieoikeuden lakkauttamisesta ja uuden tieoikeuden perustamisesta niin sanotun Signaalivuorentien kautta yleiselle tielle. Taipalahden tilan voimassa oleva tieoikeus kulki Heikki R:n omistaman tilan Salmenrinne RN:o 1:17 ja Matti R:n omistaman tilan Salmenrinne II RN:o 1:30 sekä niin sanotun Metsätien kautta yleiselle tielle.

Toimitusmiehet olivat todenneet, että vaadittu tieoikeuden siirto aiheuttaisi tiehen rajoittuville asuinrakennuspaikoille haittaa melun, pölyn ja kiinteistöjen arvonalennuksen vuoksi sekä liikenneturvallisuuden osalta läpikulkevan liikenteen määrän lisääntyessä merkittävästi. Taipalahden tilan nykyinen tieoikeus puolestaan aiheutti haittaa tilalle Salmenrinne II, koska tie sijaitsi 3 - 4 metrin etäisyydellä kunnostuksen kohteena olleesta rakennuksesta. Tieoikeuden siirto hakijan omilla tiluksilla tai niiden läheisyydessä ei ollut mahdollista maaston kallioisuuden ja jyrkkyyden takia.

Toimitusmiesten enemmistö hylkäsi hakemuksen. Hylkäämistä perusteltiin sillä, että Taipalahden tilan tieoikeus aiheutti haittaa tilalle Salmenrinne II, mikäli tilaa käytettiin asuinrakennuspaikkana, mutta syntyvä haitta oli ollut hakijan Heikki R:n tiedossa vuonna 2003, kun hän oli ostanut tilaksi Salmenrinne II muodostetun määräalan ja ryhtynyt kunnostamaan rakennusta ja luovuttanut tilan vuonna 2004 pojalleen Matti R:lle. Tieoikeus oli merkitty kiinteistörekisteriin, joten kumpikin hakija oli ollut tietoinen tieoikeudesta. Tilan Salmenrinne II kehittämisen asuinrakennuspaikaksi tuli tapahtua lailliset tieoikeudet huomioon ottaen.

Erityiset syyt tien siirtämiseksi omasta pihasta naapuritilojen alueille puuttuivat. Haitan väheneminen hakijan tilalla aiheuttaisi vastaavan haitan lisääntymisen naapureiden tiloilla. Taipalahden tilan kannalta Metsätien suunta oli suorempi ja lyhyempi kuin haettu uusi tiesuunta. Molemmissa vaihtoehdoissa tie johti piha-alueille, joissa liikenneturvallisuuden varmistamiseksi oli noudatettava erityistä varovaisuutta.

Eri mieltä ollut uskottu mies katsoi, että edellytykset hakemuksen mukaiseen tieoikeuden siirtoon olivat olemassa ja että Taipalahden tilan tieoikeus tuli siirtää Signaalivuorentielle.

Asian ovat ratkaisseet toimitusinsinööri Päivi Mäkinen ja uskotut miehet.

Turun käräjäoikeuden maaoikeutena antama tuomio 29.8.2006

Heikki ja Matti R valittivat toimitusmiesten päätöksestä maaoikeuteen. He vaativat, että Taipalahden tilan tieoikeus siirretään kulkemaan Signaalivuorentien kautta. Suomen Adventtikirkko ja muut tieoikeuden siirtämistä vastustaneet kiinteistönomistajat vastasivat valitukseen ja vaativat sen hylkäämistä.

Maaoikeus totesi, että tilalla Salmenrinne II sijaitsi kahden perheen asunnoksi vastikään kunnostettu vanha asuinrakennus, jonka ympäristössä ei ollut lainkaan varsinaista piha-aluetta. Salmenrinteen tilan alueella tie kulki taas autohalli-/varastorakennuksen välittömässä läheisyydessä rakennuksen pohjoispuolella.

Maaoikeus katsoi, ettei kysymys ollut lainkaan siitä, aiheuttaisiko vaadittu tien siirtäminen huomattavaa haittaa jollekin toiselle kiinteistölle, koska Taipalahden tilalla jo ennestään oli käyttökelpoinen tieoikeus eli sen kulkuyhteys oli järjestyksessä eikä asiassa siten voitu vedota uuden tieoikeuden tärkeyteen. Taipalahden tilan osalla ei ollut myöskään tapahtunut mitään sellaista olosuhteiden muutosta, että liikenne kiinteistölle olisi ollut tarkoituksenmukaisemmin järjestettävissä toisen ennestään olevan tien kautta. Nykyinen tieoikeus oli lyhyempi ja maasto-olosuhteiltaan jopa toimivampi kuin vaihtoehdoksi esitetty Signaalivuorentie. Näin ollen asiassa ei maaoikeuden mukaan voitu vedota yksityisistä teistä annetun lain (yksityistielaki) 8 tai 9 §:ään.

Kysymyksessä olevaa asiaa voitiin sitä vastoin tarkastella yksityistielain 38 b §:n mukaan ja erityisesti tilojen Salmenrinne ja Salmenrinne II kannalta. Kuitenkin oli otettava huomioon, että kyseisten tilojen edut olivat omistussuhteiden osittaisen yhteneväisyyden takia samansuuntaiset. Perusvaatimuksena Taipalahden tilan tieoikeuden siirtämiselle nykyiseltä tieltä Signaalivuorentielle oli kuitenkin se, että tiestä tai sen käyttämisestä tilojen Salmenrinne ja Salmenrinne II omistajille johtuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi tie voitiin siirtää toiseen paikkaan näiden kiinteistöjen alueilla taikka erityisistä syistä muuallekin ja että tällainen tien siirto voi tapahtua aiheuttamatta kenellekään huomattavaa haittaa tai silloin, kun siirto oli välttämätön liikenneturvallisuutta koskevan haitan poistamiseksi.

Edelleen maaoikeus totesi, että Salmenrinteen tilan ja erityisesti tilan Salmenrinne II omistajien kannalta olisi edullista ja kannatettavaa, jos aivan näiden tilojen piha-alueilla ja välittömästi niiden rakennusten vieressä kulkeva tieoikeus voitaisiin lakkauttaa eli siirtää toisaalle, esimerkiksi Signaalivuorentielle. Näin tilojen pihapiirit rauhoittuisivat ja nykyisestä tiestä aiheutuva haitta poistuisi tai vähenisi. Tieoikeuden siirtäminen ei kuitenkaan ollut mahdollista hakijoiden omalle alueelle eikä tien siirtämiselle muualle voitu katsoa olevan erityisiä syitä johtuen erityisesti siitä syystä, että olosuhteet toimitusalueella eivät olleet muuttuneet muutoin kuin muutoksenhakijoiden eli tien siirtoa hakeneiden henkilöiden oman ja selvästi tietoisen toiminnan seurauksena. Tätä osoitti varsin selkeästi se maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä saatu tieto, että Heikki R:n 17.3.2003 ostaessa Suomen Adventtikirkolta nykyisen tilan Salmenrinne II, oli alueen kauppahinta ollut ainoastaan 3 500 euroa. Rakennustietoina oli kaupassa mainittu, että kyseessä oli arvoton rakennus. Heikki R:n myydessä saman alueen pojalleen Matti R:lle 16.3.2004 oli kauppahinta ollut 4 000 euroa, joten tilalla olevan rakennuksen kunnostus ja alueen muuttaminen rakennuspaikaksi oli tapahtunut tietoisesti muutoksenhakijoiden toimesta. Vaikka tieoikeuden siirron Signaalivuorentielle ei arvioitaisikaan aiheuttavan huomattavaa haittaa sen varrella sijaitseville kiinteistöille, ei haitan siirtämistä ulkopuolisten tahojen harteille voitu pitää kaikki asiassa tähän mennessä tapahtuneet seikat huomioon ottaen kohtuullisena ja oikeudenmukaisena.

Maaoikeus hylkäsi valituksen.

Asian ovat ratkaisseet maaoikeustuomari Juha Wainio, maaoikeusinsinööri Kimmo Nevavuori ja lautamiehet.

Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa myönnettiin Heikki R:lle, Matti R:lle ja Turun Puhtaat Pihat Oy:lle, jotka yhteisessä valituksessaan vaativat, että maaoikeuden tuomio kumotaan ja tilan Taipalahti RN:o 1:16 kulkuyhteys yleiselle tielle järjestetään Signaalivuorentien kautta nykyisen tieoikeuden asemesta, joka rasittaa tiloja Salmenrinne RN:o 1:17 ja Salmenrinne II RN:o 1:30.

Suomen Adventtikirkko myötäpuolineen vastasi valitukseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Hakijoista Heikki R ja Turun Puhtaat Pihat Oy omistavat tilan Taipalahti RN:o 1:16, jonka tieoikeuden siirtämisestä on kysymys. Rasitetut tilat Salmenrinne ja Salmenrinne II ovat, edellinen Heikki R:n ja jälkimmäinen Matti R:n omistuksessa. Valitusta on perusteltu olosuhteiden muuttumisella ja tierasituksen lisääntymisellä tilalla Salmenrinne II ja muutosta on vaadittu yksityistielain 38 b §:n nojalla. Valitusoikeus on siten tuon tilan omistajalla Matti R:llä. Kun asia kuitenkin suoranaisesti koskee myös kanssavalittajien eli Heikki R:n ja yhtiön etua ja oikeutta, näitäkin on pidettävä asianosaisina.

2. Valituksen mukaan nykyinen rasitetie kulkee aivan Salmenrinne II tilalla sijaitsevan rakennuksen vierestä. Kun aiemmin purettavaksi kaavailtu talo on nyt korjattu ja taloon on muuttanut kaksi perhettä, läpikulkuliikenteestä aiheutuu asukkaille sietämätöntä haittaa. Kysymys on myös liikenneturvallisuudesta.

3. Hakemus on hylätty sekä toimituksessa että maaoikeudessa. Maaoikeuden mukaan tieoikeuden siirtäminen ei ollut mahdollista hakijoiden omalla alueella eikä siirtoon muualle katsottu olevan yksityistielain 38 b §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä. Esteenä maaoikeus piti sitä, että olosuhteiden muutos ja rasituksen lisääntyminen olivat aiheutuneet tieoikeuden siirtoa hakeneiden henkilöiden oman ja selvästi tietoisen toiminnan seurauksena. Tällä maaoikeus viittasi purettavaksi kaavaillun rakennuksen korjaamiseen ja ottamiseen asuinkäyttöön.

4. Korkein oikeus toteaa, että tiet ja tieoikeudet on tarkoitettu palvelemaan kiinteistöjen tarpeita, jotka voivat eri syistä muuttua. Se seikka, että olosuhteet tilalla Salmenrinne II ovat maaoikeuden mainitsemin tavoin muuttuneet, ei ole oikeudellisesti merkityksellinen este tieoikeuden siirtämiselle, kun ei ole edes väitetty, että kysymyksessä olisi keinotekoinen järjestely, johon on ryhdytty pelkästään uusien kulkuyhteyksien saamiseksi.

5. Ottaen huomioon edellä esitetyn eivät yksityistielain 38 b §:ssä säädetyt tieoikeuden siirron edellytykset ole tulleet asianmukaisesti selvitetyiksi. Erityisten syiden olemassaolon ohella on tarvetta selvittää, aiheutuisiko valituksessa esitetystä tieoikeuden muutoksesta laissa tarkoitettua huomattavaa haittaa jollekin muulle taholle. Oikeudenkäyntiaineiston puutteellisuuden vuoksi asia on tarkoituksenmukaista palauttaa yksityistietoimitukseen uudelleen käsiteltäväksi.

6. Asian näin päättyessä ja huomioon ottaen palauttamisen syyt valittajien ei ole katsottava oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin voittaneen eikä vastapuolen vastaavasti hävinneen asiaa Korkeimmassa oikeudessa.

Päätöslauselma

Maaoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan yksityistietoimituksessa toimitusmiesten aloitteesta uudelleen käsiteltäväksi. Asian jatkokäsittelyssä on palauttamisen syy huomioon ottaen laillisesti meneteltävä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Lauri Lehtimaja (eri mieltä), Pasi Aarnio, Hannu Rajalahti ja Timo Esko. Esittelijä Elisa Mäntysaari.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Lehtimaja: Valitusoikeuden (kohta 1) osalta yhdyn enemmistön lausumaan. Muilta osin lausun seuraavan.

Tilan Taipalahti RN:o 1:16 kulkuyhteys yleiselle tielle on järjestetty tilojen Salmenrinne RN:o 1:17 ja Salmenrinne II RN:o 1:30 kautta. Mainittujen tilojen omistajat ovat yhteisellä hakemuksellaan hakeneet näiden vanhojen tieoikeuksien lakkauttamista ja Taipalahden tilan kulkuyhteyden järjestämistä vaihtoehtoista reittiä muiden tilojen kautta. Hakemusta on perusteltu muun muassa sillä, että tilan Salmenrinne II alueella oleva, aiemmin purettavaksi katsottu rakennus on nyttemmin kunnostettu asuinkäyttöön ja että rakennuksen läheltä kulkevan tien liikenteestä aiheutuu haittaa kiinteistön asuinkäytölle.

Toimitusmiehet ovat hylänneet hakemuksen. Hakijoiden valituksesta maaoikeus on esittämillään perusteilla katsonut, että hakemusta oli tarkasteltava yksityisistä teistä annetun lain (yksityistielaki) 38 b §:n mukaisena tien siirtämistä koskevana hakemuksena. Maaoikeus on pysyttänyt toimitusmiesten päätöksen lopputuloksen, koska mainitun rakennuksen kunnostus ja alueen muuttaminen rakennuspaikaksi oli tapahtunut tietoisesti muutoksenhakijoiden toimesta eikä tien siirtämiseen siten ollut laissa vaadittuja erityisiä syitä. Asiassa on kysymys siitä, oliko maaoikeuden ratkaisu oikea.

Yksityistielain 38 b §:n 1 momentin mukaan tiestä tai sen käyttämisestä kiinteistön omistajalle johtuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi voidaan tie siirtää toiseen paikkaan hänen omistamillaan alueilla taikka erityisistä syistä muuallekin, jos se voi tapahtua aiheuttamatta kenellekään huomattavaa haittaa. Hallituksen esityksen (HE 166/2000 vp s. 12) mukaan tässä lainkohdassa tarkoitetun haitan syntyminen edellyttää, että olosuhteet kiinteistöllä ovat muuttuneet ja että tieoikeus on siten käynyt entistä rasittavammaksi verrattuna tieoikeuden perustamisajankohtaan. Esimerkkinä olosuhdemuutoksesta mainitaan, että kiinteistöllä harjoitettava toiminta on voinut muuttua aikaisempaa tehokkaammaksi tai että tien siirtäminen voisi mahdollistaa kiinteistön entistä tehokkaamman käytön. Lisäksi todetaan, että tien liikenne on saattanut lisääntyä tai muuttua entistä rasittavammaksi, vaikka kiinteistön käyttö olisikin säilynyt ennallaan.

Tien siirtäminen muualle kuin rasitetun kiinteistön omistajan itsensä omistamille alueille edellyttää lainkohdan mukaan kuitenkin "erityisiä syitä". Ennen vuotta 2001 voimassa olleen lain (521/1975) mukaan tietä voitiin siirtää vain kiinteistön omistajan alueilla. Lain muutosta koskeneissa valmistelutöissä (LiikM B 17/99 s. 13) on mainittu, että tien siirtäminen muualle voisi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun tien siirtäminen kiinteistön omistajan omilla alueilla olisi maastollisista tekijöistä johtuen tai muutenkin mahdotonta tai kun siitä aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia.

Katson, ettei kiinteistöä rasittava tieoikeus saa muodostua esteeksi rasitetun kiinteistön käytön järkiperäiselle kehittämiselle ja tehostamiselle, mikäli tiestä tai sen käyttämisestä kiinteistön omistajalle aiheutuva haitta on yksityistielain 38 b §:ssä tarkoitetuin tavoin ja siinä säädetyin edellytyksin poistettavissa tai vähennettävissä.

Sinänsä on riidatonta, että Taipalahden tilan tieoikeudesta aiheutuu tilan Salmenrinne II asumiskäytölle sellaista haittaa, joka olisi tietä siirtämällä poistettavissa, ja että tämä haitta on syntynyt vasta sen jälkeen, kun jälkimmäisellä tilalla oleva, alun perin purkukuntoiseksi katsottu rakennus on kunnostettu ja otettu asuinkäyttöön. Olosuhteet kiinteistöllä ovat siten muuttuneet, ja tieoikeus on käynyt entistä rasittavammaksi verrattuna tieoikeuden perustamisajankohtaan. Riidatonta on myös se, ettei nykyistä tietä voida maaston kallioisuuden ja jyrkkyyden takia siirtää toiseen paikkaan hakijoiden omistamilla alueilla.

Yksityistielain 38 b §:ssä mainitut erityiset syyt, joita vaaditaan tien siirtämiseksi muualle, viittaavat siihen, että tien siirtäminen muualle kuin rasitetun kiinteistön omistajan itsensä omistamille alueille voi tulla kysymykseen vain poikkeuksellisesti. Tällöin on punnittava yhtäältä rasitetulle kiinteistölle aiheutuvan haitan suuruutta ja toisaalta tien siirtämisestä muille mahdollisesti aiheutuvan haitan määrää. Tässä harkinnassa ei voida kuitenkaan ottaa huomioon sellaisia seikkoja, joilla ei lain mukaan voi yleensäkään olla merkitystä tieoikeuden perustamisen tai lakkauttamisen kannalta.

Maaoikeus on katsonut yksityistielain 38 b §:ssä tarkoitettujen erityisten syiden puuttuvan siitä syystä, että olosuhteet toimitusalueella eivät ole muuttuneet muutoin kuin tien siirtoa hakeneiden henkilöiden "oman ja selvästi tietoisen toiminnan seurauksena". Haitan siirtämistä ulkopuolisten tahojen harteille ei ole maaoikeuden mukaan voitu pitää kaikki asiassa tapahtuneet seikat huomioon ottaen kohtuullisena ja oikeudenmukaisena.

Tämän johdosta katson, toisin kuin maaoikeus, ettei pelkästään se seikka, että tien siirtämistä hakeneet tilan Salmenrinne II omistajat ovat tierasitteesta tietoisina pyrkineet tilalla olevan rakennuksen kunnostamalla tehostamaan omistamansa kiinteistön käyttöä, voi vaikuttaa siihen, onko tien siirtämiseen, olosuhteiden kiinteistöllä tosiasiallisesti muututtua, laissa tarkoitettuja erityisiä syitä vai ei. Tämän kysymyksen ratkaiseminen ei voi myöskään riippua maaoikeuden suorittamasta yleisestä kohtuullisuusarvioinnista.

Maaoikeus ei ole, katsoessaan tien siirtämiseen vaadittavien erityisten syiden puuttuvan, pitänyt tarpeellisena ottaa lainkaan kantaa siihen, aiheuttaisiko tien siirtäminen ehdotettuun paikkaan yksityistielain 38 b §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa jollekin muulle taholle. Hakemuksen hylätessään myöskään toimitusmiehet eivät ole ottaneet tähän kysymykseen riittävästi kantaa. Asia ei ole ratkaistavissa Korkeimman oikeuden käytössä olevan oikeudenkäyntiaineiston pohjalta. Asia on siten tarkoituksenmukaista palauttaa yksityistietoimituksessa uudelleen käsiteltäväksi. Näillä perusteilla olen ratkaisun lopputuloksesta samaa mieltä kuin enemmistö.