KKO:2008:76

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Vakuutuslaitoksen päätös 5.11.2003

Jalkinetyöntekijä A:n haettua korvausta hänessä todetun rannekanavaoireyhtymän perusteella vakuutuslaitos eväsi korvaukset sillä perusteella, että A:lla todettu oireyhtymä ei ollut ammattitautilain edellyttämällä tavalla aiheutunut A:n työstä. Vakuutuslaitos totesi päätöksessään muun muassa, ettei A:n työ ollut sisältänyt riittävän pitkäaikaisesti sellaisia kuormitustekijöitä, joita rannekanavaoireyhtymän korvaaminen ammattitautina edellytti.

Tapaturmalautakunnan päätös 27.5.2004

A haki muutosta tapaturmalautakunnalta. Tapaturmalautakunta hylkäsi valituksen katsoen esitetyn lääketieteellisen selvityksen ja A:n jalkinetyöntekijän työtä koskevan selvityksen perusteella, että A:lla todettu molempien ranteiden rannekanavaoireyhtymä ei ollut aiheutunut hänen työssään fysikaalisesta tekijästä eikä kysymyksessä ollut ammattitautina korvattava sairaus. Kuvattu työ oli ollut ranteita rasittavaa työtä, mutta se ei ollut ennen oireiden ilmaantumista sisältänyt pitkäaikaisesti ranteiden keskiasennosta poikkeavia, rannetta kuormittavia liikkeitä. Lisäksi tapaturmalautakunta totesi katsovansa lääketieteellisen kokemusperäisen tietämyksen perusteella, että rannekanavaoireyhtymän ilmeneminen molemmissa ranteissa diabeetikolla puhuu vahvasti sisäsyntyisten tekijöiden puolesta.

Vakuutusoikeuden päätös 14.3.2006

A haki muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeus hylkäsi valituksen tapaturmalautakunnan päätöksessä mainituilla perusteilla.

Asian ovat ratkaisseet vakuutusoikeuden jäsenet Rauli Rauankoski (eri mieltä), Eeva Wahlberg, Eero Hyvärinen, Timo Sarparanta, Leena Salminen (eri mieltä). Esittelijä Antti Tapanila (mietintö).

Vakuutusoikeussihteeri Tapanila lausui mietinnössään muun muassa, että A oli asiassa esitetyn selvityksen perusteella työskennellyt kenkätehtaassa ja hänen työtehtävänsä olivat pääasiassa käsittäneet kenkien ompelua ja liimausta. Työtehtävät olivat kuormittaneet pitkäaikaisesti A:n ranteita ja työliikkeet olivat olleet ranteiden keskiasennosta poikkeavia. A:n työtehtävät olivat olleet ammattitautilain 4 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja ja näin ollen A:lla oli oikeus tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen molemminpuolisen rannekanavaoireyhtymän perusteella.

Jäsenet Salminen ja Rauankoski hyväksyivät esittelijän mietinnön.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa. A vaati valituksessaan, että vakuutusoikeuden päätöstä muutetaan siten, että hänelle myönnetään tapaturmavakuutuslain mukaiset korvaukset rannekanavaoireyhtymän johdosta.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antoi siltä pyydetyn lausunnon. A ja vakuutuslaitos antoivat kumpikin selityksensä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon ja sen liitteiden johdosta.

Vakuutuslaitos vastasi muutoksenhakemukseen ja vaati sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksen asettelu

1. A on työskennellyt jalkineita valmistavassa tehtaassa 1.2.2002 alkaen. Tehtyään aluksi ompelutöitä hän on lokakuussa 2002 siirtynyt liimaustöihin. A:n kertoman mukaan hänen kätensä ovat kipeytyneet alkuvuodesta 2003. Huhtikuussa 2003 niska-hartiaseudun ja yläraajojen kivut ovat pahentuneet siinä määrin, että A on jäänyt sairauslomalle jännitysniskan ja rannekanavaoireyhtymän vuoksi. Rannekanavaoireyhtymää koskeva diagnoosi on varmistunut samana vuonna heinäkuussa suoritetussa johtumisnopeustutkimuksessa (ENMG) ja elokuussa suoritetussa oikean ranteen leikkauksessa.

2. A on hakenut korvauksia ammattitautilainsäädännön perusteella katsoen molemminpuolisen rannekanavaoireyhtymän aiheutuneen hänen työssään esiintyneistä työliikkeistä ja työkuormituksesta.

3. Ammattitautilain 1 §:n mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka suoritetussa, laissa tarkemmin määritellyssä työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Ammattitautilain 4 a §:n 2 momentin mukaan rannekanavaoireyhtymä korvataan fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, jos työntekijän työ on ennen oireiden ilmaantumista sisältänyt pitkäaikaisesti ranteen keskiasennosta poikkeavia, rannetta kuormittavia liikkeitä.

4. Asiassa on kysymys siitä, onko A:n työ sisältänyt pitkäaikaisesti ranteen keskiasennosta poikkeavia, rannetta kuormittavia liikkeitä ja onko hänen työtään pidettävä molemminpuolisen rannekanavaoireyhtymän todennäköisenä pääasiallisena aiheuttajana.

Rannekanavaoireyhtymän korvaamisesta ammattitautilainsäädännön perusteella

5. Edellä kuvattu säännös rannekanavaoireyhtymän korvaamisesta on otettu ammattitautilakiin 1.1.2003 voimaan tulleella lainmuutoksella. Kuten hallituksen esityksestä (HE 245/2002 vp s. 8 ja 15) selviää, on rannekanavaoireyhtymän ja työn välistä syy-seuraussuhdetta koskeva tutkimustieto tarkentunut. Tutkimuksissa on voitu tunnistaa sellaisia työssä esiintyviä kuormitustekijöitä, jotka lisäävät rannekanavaoireyhtymän todennäköisyyttä. Tällaisia tekijöitä ovat käden suuri voiman käyttö, ranteen ja käden toistuvat liikkeet, ranteen keskiasennosta poikkeavat liikkeet sekä mahdollisesti käden pinsettiote ja tärisevien työkalujen käyttö. Rannekanavaoireyhtymään liittyy kuitenkin usein muitakin yläraajavaivoja ja sille altistavia tekijöitä on useita. Rakenteellinen ahtaus altistaa rannekanavaoireyhtymälle, kuten myös raskaus, tulehdukselliset nivelsairaudet, monihermotulehdus ja sokeritauti.

6. Mitä tulee ammattitautilain 4 a §:n 2 momentissa edellytettyyn kuormituksen ajalliseen kestoon, lausutaan mainitussa hallituksen esityksessä (s. 23), että koska rakenteellisilla seikoilla tiedetään olevan huomattava merkitys rannekanavaoireyhtymän synnyssä, voidaan kuormittavan työn aloittamisen jälkeen nopeasti ilmaantuvia oireita pitää todennäköisesti vain työssä esille tulleina, mutta ei siitä aiheutuvina oireina. Tästä syystä edellytetään, että korvattavissa tapauksissa työkuormitus on kestänyt siinä määrin pitkän ajan, ettei voida katsoa, että kyseessä olisi tähän työhön tottumaton työntekijä.

Lääketieteelliset arviot

7. A:ta molemminpuolisen rannekanavaoireyhtymän johdosta hoitaneet lääkärit ovat katsoneet, että A:n yläraajojen vaivat ovat ainakin osittain työperäisiä ja että käsien puutumisoireet voivat osittain selittyä myös niska-hartiaseudun jännitystilalla. Asiassa esitetystä lääketieteellisestä selvityksestä ilmenee, että A on sairastanut 4- tai 5-vuotiaasta saakka diabetesta. Tämän sairauden hoitotasapaino on ainakin ajoittain ollut huono. A:lla oli ylipainoa ja hän tupakoi.

8. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on yhtynyt lausunnossaan pysyvien asiantuntijoidensa kirurgian ja työterveyshuollon erikoislääkärin, dosentti Pertti Kiven ja kirurgian ja käsikirurgian erikoislääkärin, dosentti Jarkko Vaseniuksen käsitykseen, että A:lla oli merkittävät riskitekijät altistamassa rannekanavaoireyhtymän kehittymiselle. A:n työ oli sisältänyt käden ja ranteen kiertoja, mutta Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon mukaan työasentoja ei voitu pitää erityisen yksipuolisina ja A:n työtehtäviä oli muuteltu tilanteen mukaan. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on päätynyt lausunnossaan siihen, että A:lla todettu rannekanavaoireyhtymä ei todennäköisesti pääasiallisesti ole aiheutunut hänen työstään.

9. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:n työ jalkinetehtaassa on sisältänyt ranteiden ja käsien kiertoliikkeitä sekä puristusotteita sekä vaatinut ainakin ajoittain suurta voiman käyttöä. Esitetyn selvityksen mukaan ompelutyö on ollut kevyempää kuin liimaustyö, johon A on lokakuussa 2002 siirtynyt. Työn voidaan todeta olleen yläraajoja kokonaisuutena rasittavaa mutta työliikkeet ovat olleet vaihtelevia eikä varsinaisesta toistotyöstä ole ollut kysymys. Työliikkeet eivät myöskään ole esitetyn selvityksen perusteella sisältäneet suuressa määrin ranteiden keskiasennosta poikkeavia liikkeitä, jotka olisivat erityisesti kuormittaneet molempien käsien rannekanavan aluetta. A:n oireilu on myös alkanut suhteellisen pian hänen siirryttyään ompelutyöstä raskaampaan liimaustyöhön. Näin ollen ottaen huomioon, että A:lla on todettu myös muita rannekanavaoireyhtymälle altistavia tekijöitä, voidaan alkuvuodesta 2003 ilmenneitä molemminpuoliseksi rannekanavaoireyhtymäksi sittemmin varmistuneita oireita pitää todennäköisesti vain työssä esille tulleina, mutta ei työstä aiheutuvina oireina. Tätä arviota tukee myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja sen pysyvien asiantuntijoiden lausunnoissa esitetyt arviot molemminpuolisen rannekanavaoireyhtymän syy-yhteydestä A:n jalkinetehtaassa tekemään työhön.

10. Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus katsoo, ettei A:n työ jalkinetehtaassa täytä ammattitautilain 1 §:n ja 4 a §:n 2 momentin edellytyksiä eikä se siten oikeuta korvaukseen ammattitautilainsäädännön perusteella.

Päätöslauselma

Vakuutusoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Mikael Krogerus, Gustav Bygglin, Juha Häyhä ja Timo Esko. Esittelijä Tuula Kivari.