KKO:2009:17

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Kanne Kemi-Tornion käräjäoikeudessa

K kertoi Lapin Lähivakuutusyhdistystä (jäljempänä yhdistys) vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli työskennellyt yhdistyksen palveluksessa vakuutustoimihenkilönä toistaiseksi voimassa olevaksi tarkoitetun työsopimuksen perusteella ajalla 17.6.1986 - 31.7.2004. Työsopimuksen mukainen työntekopaikka oli ollut yhdistyksen Tervolan toimipiste. Yhdistys oli ilmoittanut 19.1.2004, että K:n työntekopaikka muuttuisi 1.2.2004 alkaen siten, että hän työskentelisi joka viikko kolme päivää Torniossa ja kaksi päivää Tervolassa. Koska K ei ollut hyväksynyt muutosta, yhdistys oli päättänyt K:n työsuhteen irtisanomisajan jälkeen 31.7.2004.

Tervolan ja Tornion välimatka oli 56 kilometriä, joten työskentelypaikan muutos olisi vaikuttanut työsuhteeseen olennaisesti. K:lle ei ollut luvattu, että hänelle suoritettaisiin korvausta lisääntyvistä työmatkakustannuksista. Yhdistyksellä ei ollut ollut laillista perustetta K:n työsopimuksen irtisanomiseen eikä niin ollen myöskään oikeutta yksipuolisesti muuttaa työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia ehtoja. K:lla oli oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

K oli toiminut 1.11.1999 alkaen yhdistyksen henkilöstön pääluottamusmiehenä. Pääluottamusmiehen irtisanominen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla oli mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, että hänen työnsä päättyi kokonaan, eikä työnantaja voinut järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. K:n työ ei ollut loppunut, vaan yhdistyksen toimipiste Tervolassa jatkoi toimintaansa. Toinen henkilö suoritti K:n tehtäviä toimistopäällikön nimikkeellä. Osa K:n tehtävistä oli siirretty yhdistyksen muihin toimipisteisiin, ja hänen tehtäviään tekemään oli palkattu uutta työvoimaa.

Edellä mainituilla perusteilla K vaati, että yhdistys velvoitetaan suorittamaan hänelle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 30 kuukauden palkkaa vastaava määrä korkoineen.

Vastaus

Yhdistys kiisti K:n vaatimukset ja vaati kanteen hylkäämistä.

Kannattavuuden parantamiseksi yhdistyksen oli ollut välttämätöntä tehdä muutoksia organisaatiossaan. Yhdistyksellä oli työnjohtovaltansa perusteella ollut oikeus irtisanomisaikaa noudattaen määrätä K työskentelemään Torniossa kolmena päivänä viikossa. Tervolan toimipisteessä ei ollut ollut työtä kahdelle työntekijälle, ja vakuutustoimihenkilön työ oli päättynyt siellä kokonaan. Tervolan toimipisteessä oli K:n lisäksi työskennellyt hänen esimiehenään toiminut toimistopäällikkö, joka oli hoitanut asiakaspalvelu- ja toimistomyyntitehtäviä kuten K:kin. Lisäksi toimistopäällikkö oli hoitanut keskitetysti yhdistyksen liikennevahinkojen käsittelyn. Ainoastaan toimistopäällikkönä toiminut henkilö kykeni yksin vastaamaan toimipisteen toiminnasta. K:n työsuhteen päättymisen jälkeen Tervolan toimipisteeseen ei ollut palkattu uutta henkilökuntaa. Tornion toimipisteessä oli puolestaan ollut tarvetta vakuutustoimihenkilölle. Järjestelyyn oli siten ollut taloudelliset ja tuotannolliset perusteet. K:n toimiminen henkilöstön edustajana ei ollut vaikuttanut asiaan.

Käräjäoikeuden tuomio 13.10.2006

Yhdistyksen toiminnan kannattavuudesta esitetyn selvityksen perusteella käräjäoikeus katsoi, että yhdistyksellä oli lähtökohtaisesti ollut taloudelliset ja tuotannolliset perusteet henkilökunnan vähentämiseen. Käräjäoikeus katsoi lisäksi selvitetyksi, että yhdistyksen Tervolan toimipisteessä ei ollut ollut riittävästi työtä kahdelle henkilölle. Käräjäoikeus totesi riidattomaksi, että yhdistys oli tarjonnut K:lle myös muita vaihtoehtoisia työntekomuotoja, ja katsoi yhdistyksen täyttäneen velvollisuutensa tarjota K:lle muuta työtä tai koulutusta.

Käräjäoikeus totesi, että työnantajan työntekovaltaan kuului päättää, mitä työtä tehdään ja missä työ tehdään. Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että yhdistyksellä oli K:n työn kokonaan loputtua Tervolan toimipisteessä ollut oikeus muuttaa hänen työsuhteensa ehtoja irtisanomisaikaa noudattaen vetoamillaan taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Koska K ei ollut hyväksynyt muutettuja ehtoja, yhdistyksellä oli ollut oikeus päättää hänen työsuhteensa.

Käräjäoikeus totesi, että K oli ollut yhdistyksen toimihenkilöiden pääluottamusmies. Hän oli työskennellyt Tervolan toimipisteessä ainoana toimihenkilönä eikä hän ollut ollut mainitun toimipisteen toimistopäällikön luottamusmies. K oli siten irtisanottu Tervolan toimipisteen viimeisenä toimihenkilönä. Yhdistyksellä oli siten ollut oikeus päättää K:n työsuhde hänen pääluottamusmiesasemastaan huolimatta.

Käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Matti Ylianunti.

Rovaniemen hovioikeuden tuomio 14.12.2007

K valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus totesi olevan riidatonta, että yhdistyksellä oli ollut taloudellisia ja tuotannollisia perusteita järjestellä uudelleen Tervolan toimipisteen työtehtäviä, ja että K oli ollut yhdistyksen koko alueen toimihenkilöiden pääluottamusmies. Hovioikeus totesi riidattomaksi myös sen, että yhdistyksen Tornion, Kemin, Rovaniemen ja Ylitornion toimipisteissä oli jäljellä vakuutustoimihenkilön töitä, jotka oli ollut mahdollista tarvittaessa siirtää toisessa toimipisteessä tehtäviksi. Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että myös Tervolan toimipisteeseen oli jäänyt vakuutustoimihenkilön työtä, joka oli K:n työsuhteen päättymisen jälkeen siirretty toimipisteen toimistopäällikön tehtäväksi. K oli toiminut myös toimistopäällikön luottamusmiehenä. Hovioikeus katsoi, että K ja Tervolan toimipisteen toimistopäällikkö olivat hoitaneet pääasiallisesti saman ammattiryhmän tehtäviä, ja että K:lla luottamusmiesasemansa perusteella oli ollut etusija arvioitaessa sitä, kenen työtehtävät mahdollisesti siirrettäisiin yhdistyksen toiseen toimipisteeseen.

Yhdistys ei ollut näyttänyt, ettei se olisi voinut järjestellä töitä siten, että K olisi hoitanut vakuutustoimihenkilön tehtävät Tervolassa ja hänelle olisi tarvittaessa siirretty muualta tehtäviä hoidettaviksi Tervolassa. Yhdistys ei myöskään ollut näyttänyt, ettei Tervolan toimipisteen toimistopäällikköä olisi voitu siirtää työskentelemään kolmena päivänä viikossa Torniossa. Hovioikeus katsoi, että tilanteessa, jossa vakuutustoimihenkilön työ oli jatkunut Tervolan toimipisteessä, K:lla oli luottamusmiesasemansa perusteella ollut oikeus kieltäytyä hänelle Torniossa tarjotusta työstä. Hänen työsuhteensa oli siten päätetty perusteettomasti.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja velvoitti yhdistyksen suorittamaan K:lle korvauksena työsuhteen perusteettomasta irtisanomisesta hovioikeuden kohtuulliseksi arvioiman 15 kuukauden palkkaa vastaavan määrän korkoineen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikki Supponen, Teija Unkila ja Jusse Määttä (eri mieltä). Esittelijä Liisa Rintala.

Eri mieltä ollut määräaikainen hovioikeudenneuvos Määttä katsoi, että K:n ja Tervolan toimipisteen toimistopäällikön työtehtävät olivat olleet siinä määrin erilaiset, ettei yhdistykseltä ollut voitu edellyttää K:n siirtämistä toimipisteen toimistopäälliköksi. Työnantajan oli luottamusmiestä irtisanoessaan otettava huomioon kaikki luottamusmiehen toimialueella työskentelevät työntekijät. Luottamusmiehellä oli toimialueellaan etuoikeus jäljellä olevaan hänen ammattitaitoaan vastaavaan työhön. K:n luottamusmiestehtävien toimialueena oli ollut yhdistyksen koko toimialue, joten työn päättymistä oli tarkasteltava yhdistyksen kaikissa toimipisteissä. Määttä arvioi, että yhdistyksen oli tullut K:n työtehtävien suorittamispaikkaa siirtäessään tarjota K:lle hänen työpaikkansa Tornioon siirtämisen vaihtoehtona työn tekemistä Kemissä siinäkin tapauksessa, että siitä olisi seurannut Kemissä työskentelevän henkilön työntekopaikan siirtäminen toiselle paikkakunnalle tai tuon henkilön työsuhteen osa-aikaistaminen tai irtisanominen. Yhdistys ei ollut tehnyt K:lle selkeää tarjousta työskentelemisestä Kemissä. Niin ollen yhdistyksellä ei ollut ollut perustetta irtisanoa luottamusmiehenä toiminutta K:ta eikä siten perustetta muuttaa hänen työsuhteensa ehtoja kyseessä olevalla tavalla. Näillä perusteilla eri mieltä ollut hovioikeuden jäsen päätyi samaan lopputulokseen kuin enemmistö.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Korkein oikeus myönsi yhdistykselle valitusluvan.

Valituksessaan yhdistys vaati, että Korkein oikeus kumoaa hovioikeuden tuomion ja hylkää K:n kanteen.

K vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. Asiassa on riidatonta, että yhdistyksellä on ollut taloudelliset ja tuotannolliset perusteet järjestellä uudelleen Tervolan toimipisteen työtehtäviä. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko K:n toimiminen yhdistyksen toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä estänyt hänen työtehtäviensä järjestelyn uudelleen, ja onko K:n työsuhde sen vuoksi päätetty perusteettomasti.

Luottamusmiehen työsuhteen ehtojen muuttamisesta

2. Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen työsopimuksen muun muassa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos luottamusmiehen työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. Työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 4 momentin mukaan taas työnantaja saa lomauttaa luottamusmiehen vain mainitun 10 §:n 2 momentissa säädetyillä perusteilla.

3. Säädöksistä ilmenee, että luottamusmiehille on säädetty korostettu työsuhdeturva. Tällä on pyritty toisaalta turvaamaan luottamusmiehen toimintamahdollisuudet tehtävänsä hoitamiseen ja toisaalta suojaamaan häntä sopimattomilta painostustoimenpiteiltä.

4. Kuten alemmat oikeudet ovat todenneet, oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että työnantaja voi yksipuolisin toimin muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja vain irtisanomisaikaa noudattaen ja edellyttäen, että muutokselle on esitettävissä irtisanomisperusteen veroinen peruste. Luottamusmiehen työsuhteen ehtoja muutettaessa on luottamusmiehen toimintaa suojaavat näkökohdat otettava huomioon irtisanomistilannetta vastaavasti. Siten Korkein oikeus katsoo, että luottamusmiehen työsuhteen ehtojen muuttaminen on mahdollista vain työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentissa mainituilla perusteilla.

K:n työtehtävien järjestelystä

5. K on toiminut yhdistyksen kaikkien toimipisteiden toimihenkilöiden luottamusmiehenä. Luottamusmiestehtävän hoitaminen ei olisi vaikeutunut, vaikka hän olisi osaksi siirtynyt työskentelemään Tornion toimipisteessä. Näin ollen merkityksellistä hänen työtehtäviensä järjestelyn kannalta on, olisiko Tervolan toimipisteessä voitu ensin järjestellä jonkun muun henkilön työtehtäviä.

6. K:n lisäksi Tervolan toimipisteessä on työskennellyt vain esimiestehtävää hoitava toimistopäällikkö. Hän on K:n tavoin suorittanut toimiston asiakaspalveluun liittyviä töitä, mutta lisäksi hänellä on ollut liikennevahinkojen käsittelytehtävä laajemmalla alueella ja hän on toiminut myös pankin yhteyshenkilönä. Toimistopäällikkö on kuulunut K:n kanssa samaan ammattiliittoon.

7. Sanotun 10 §:n 2 momentissa mainitulla työn kokonaan päättymisellä tarkoitetaan sitä, että kaikkien luottamusmiehen kanssa samaan ammattiryhmään kuuluvien työntekijöiden työ on päättynyt. Toimistopäällikköä ei esimiestehtävänsä vuoksi voida pitää lainkohdassa tarkoitetulla tavalla samaan ammattiryhmään kuuluvana kuin vakuutustoimihenkilönä toiminutta K:ta. Sillä, että toimistopäällikkö on kuulunut samaan ammattiliittoon kuin K, ei tässä arviossa ole merkitystä. Yhdistyksen ei pelkästään K:n luottamusmiestehtävän vuoksi ole tarvinnut järjestellä toimistopäällikön työtehtäviä ennen K:n työtehtävien järjestelyä.

8. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei K:n luottamusmiehenä toimiminen ole ollut esteenä K:n työtehtävien järjestelylle yhdistyksen esittämin tavoin. K:n työsuhdetta ei näin ollen ole päätetty perusteettomasti.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan ja yhdistys vapautetaan tuomitusta korvausvelvollisuudesta. Asia jätetään käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Gustav Bygglin, Pasi Aarnio, Juha Häyhä ja Soile Poutiainen. Esittelijä Risto Niemiluoto.