KKO:2009:29

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Asian käsittely Hyvinkään käräjäoikeudessa

LKM Kiinteistöt Oy (jäljempänä LKM) vaati kanteessaan, että Martep Oy (jäljempänä Martep) velvoitetaan maksamaan väliaikaismajoitukseen käytettävien parakkien toimituksesta maksamatta jäänyt kauppahinta ja tavaralaskusaatava.

Martep vaati LKM:ää vastaan nostamassaan vastakanteessa ensisijaisesti kaupan purkamista kahden parakin osalta ja niistä maksetun kauppahinnan palauttamista sekä korvausta niihin tehdyistä korjaustöistä sekä toisaalta hinnanalennusta kahden muun parakin osalta. Edelleen Martep esitti kuittausvaatimuksen. Toissijaisesti Martep vaati kaikkien kaupan kohteena olleiden parakkien osalta hinnanalennusta.

Lisäksi Martep vaati parakkien perustustyöt suorittanutta Sassenita Oy:tä (jäljempänä Sassenita) vastaan nostamassaan kanteessa, että Sassenita velvoitetaan yhteisvastuullisesti LKM:n kanssa osallistumaan Martepille perustustöissä havaittujen virheiden perusteella tuomittavan hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen suorittamiseen.

Hyvinkään käräjäoikeuden tuomio 7.3.2007

Käräjäoikeus hylkäsi LKM:n kanteen ja hyväksyi pääosin Martepin ensisijaiset vaatimukset LKM:ään kohtaan sekä velvoitti Sassenitan osallistumaan yhteisvastuullisesti LKM:n kanssa selvittelykulujen sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Eila Smolander.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 16.4.2008

LKM ja Sassenita hakivat muutosta hovioikeudessa. Siellä LKM toisti kanteensa ja sen lisäksi vaati, samoin kuin myös Sassenita, vapauttamistaan käräjäoikeuden tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta Martepille.

Hovioikeus ei pyytänyt Martepilta valitusten johdosta kirjallista vastausta. Hovioikeus toimitti asiassa valmisteluistunnon sekä pääkäsittelyn.

Hovioikeus käräjäoikeuden tuomion kumoten vapautti LKM:n ja Sassenitan maksuvelvollisuudesta Martepille sekä velvoitti Martepin suorittamaan LKM:lle maksamatonta kauppahintaa ja tavaralaskusaatavaa.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Sakari Pasila, Raija Peltonen ja Pirjo Peura-Vasama.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Martepille myönnettiin valituslupa. Martep vaati, että hovioikeuden tuomio poistetaan ja että asia palautetaan hovioikeuteen. Hovioikeus ei ollut valitusasiassa varannut Martepille tilaisuutta antaa hovioikeudelle erikseen kirjallista vastausta. Yhtiö ei ollut saanut mahdollisuutta antaa vastaustaan valituksiin myöskään valmisteluistunnossa. Valituskirjelmän laajuus, asian monitahoisuus ja lukuisat yksityiskohdat huomioon ottaen asianmukainen vastaaminen olisi ollut mahdollista vain kirjallisesti. Hovioikeus ei ollut kohdellut Martepia tasapuolisesti ja menettelyvirhe oli vaikuttanut myös jutun lopputulokseen.

LKM ja Sassenita vastasivat valitukseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1. LKM ja Sassenita ovat valittamalla hakeneet hovioikeudessa muutosta käräjäoikeuden tuomioon. Asiaa käsitellessään hovioikeus ei ole pyytänyt valittajayhtiöiden vastapuolelta Martepilta erikseen kirjallista vastausta LKM:n ja Sassenitan yhteisen valituskirjelmän johdosta. Hovioikeus on ilmoittanut asianosaisille 12.11.2007 pidettävästä valmisteluistunnosta ja toimittanut näille valmisteluistunnon puheenjohtajan laatiman 12.9.2007 päivätyn muistion. Muistio on sisältänyt asianosaisten käräjäoikeudessa esittämät vaatimukset ja niihin annetut vastaukset perusteineen sekä LKM:n ja Sassenitan valituskirjelmässä esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet. Muistiossa on kehotettu asianosaisia tarkistamaan, onko vaatimukset merkitty oikein muistioon ja ilmoittamaan tältä osin mahdolliset virheellisyydet sekä lisäksi ilmoittamaan käsityksensä muistiossa erityisesti osoitetuista, tarkennuksia edellyttävistä asiakohdista. Edelleen muistiossa on todettu, että Martep voi suullisesti esittää vastauksensa kyseisessä istunnossa.

2. Martep on toimittanut hovioikeudelle 11.10.2007 päivätyn lausumansa muistiossa esitettyjen kysymysten johdosta. Lausumassaan Martep on ensiksikin todennut, että sen kanteessa esitetyt vaatimukset on sinänsä kirjattu oikein muistioon, ja lisäksi se on esittänyt eräitä asiakohtia koskevia täsmennyksiä ja liittänyt lausumaan yhteenvedon vaatimustensa perusteista. Vielä Martep on ilmoittanut, että se tulee hovioikeuden valmisteluistunnossa ja pääkäsittelyssä tarpeen mukaan tarkentamaan vaatimustensa perusteita.

3. Hovioikeudessa pidetyn valmisteluistunnon pöytäkirjaan on merkitty Martepin vastauksena LKM:n ja Sassenitan valituksiin vain, että Martep on vastustanut valittajayhtiöiden muutosvaatimuksia ja että se on perustellut vastustamistaan kuten kanteitaan käräjäoikeudessa. Hovioikeuden toimitettua valmisteluistunnon pöytäkirjan asianosaisille Martep on lähettänyt hovioikeudelle 29.11.2007 päivätyn kirjelmän, jossa se on täydentänyt aikaisempia lausumiaan eräiden valmisteluistunnossa esille tulleiden seikkojen johdosta ja nimennyt uutta henkilö- ja asiakirjatodistelua. Hovioikeuden pyydettyä LKM:ltä ja Sassenitalta kirjallisen lausuman Martepin kirjelmän ja sen liiteasiakirjojen johdosta Martep on lähettänyt hovioikeudelle 3.12.2007 päivätyn kirjelmän, jossa se on ilmoittanut joitakin oikaisuja ja täsmennyksiä siihen, mitä hovioikeus oli esittänyt lausumapyynnössään mainituille yhtiöille. Lausumapyynnön johdosta LKM ja Sassenita ovat antaneet 11.1.2008 päivätyn yhteisen lausumansa hovioikeudelle.

Mistä asiassa on kysymys

4. Kysymys on siitä, onko hovioikeus saanut ratkaista asian, vaikka se ei ollut valitusasian käsittelyssä pyytänyt vastapuolelta kirjallista vastausta, vaan oli osoittanut tämän antamaan vastauksensa suullisen valmistelun istunnossa.

Korkeimman oikeuden kannanotto

5. Tilaisuuden varaaminen kirjallisen vastauksen antamiseen on osa hovioikeudessa tapahtuvaa asian valmistelua. Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 1 b §:n 1 momentin mukaan asian valmistelu hovioikeudessa alkaa, kun käräjäoikeudesta lähetetty valitus saapuu hovioikeuteen. Ellei valitusta sanotun pykälän 4 ja 5 momentin nojalla jätetä tutkimatta tai luvun 2 §:n nojalla seulota, hovioikeuden on kehotettava sanotun luvun 3 §:n 1 momentin mukaan vastapuolta antamaan kirjallinen vastaus. Muissa kuin edellä mainituissa tilanteissa hovioikeus ei voi siten jättää vastausta pyytämättä. Hovioikeudella ei ole vastauksen suhteen myöskään samanlaista harkintavaltaa kuin käräjäoikeudella, joka oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 9 §:n mukaan voi määrätyissä tilanteissa sallia, että vastaus kanteeseen annetaan suullisesti valmisteluistunnossa.

6. Velvollisuus vastauksen pyytämiseen valittajan vastapuolelta on ensisijaisesti ilmaus vastapuolen kuulemista koskevan yleisen periaatteen noudattamisesta. Vastauksella on kuitenkin myös monia muita keskeisiä tehtäviä hovioikeuden valmistelussa. Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 1 §:n mukaan oikeudenkäynti hovioikeudessa koskee käräjäoikeuden ratkaisun kohteena ollutta asiaa valituksessa ja vastauksessa vedotulta osalta. Näin ollen vasta vastauksen antamisen jälkeen voidaan määritellä se, miltä osin asia on saatettu hovioikeuden tutkittavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan vastauksessa on sen antajan ilmoitettava muun muassa myöntääkö hän muutosvaatimuksen vai vastustaako hän sitä ja se, mitä mieltä hän on valittajan vaatimusten perusteista. Myös nämä ovat lähtökohtaisesti selvillä vasta vastauksen antamisen jälkeen. Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 7 §:n mukainen asianosaisten vaatimuksiin ja niiden perusteisiin kohdistuva yksityiskohtainen valmistelu on sen vuoksi mahdollista vasta tämän jälkeen. Lähtökohtana myös on, että asianosaiset itse määrittelevät sen, miltä osin he saattavat asian hovioikeuden tutkittavaksi.

7. Vain silloin, jos vastapuoli ei anna vastausta, valmistelu voidaan hänen osaltaan perustaa niihin lausumiin, jotka hän on asiasta esittänyt käräjäoikeudessa. Valmistelun aloittaminen muutoin pelkästään valituksen ja käräjäoikeuden ratkaisun pohjalta saattaa johtaa virheellisiin painotuksiin, jotka voivat heijastua asian myöhempiin käsittelyvaiheisiin ja lopputulokseen. Myös valmistelun tasapuolinen ja tehokas toteuttaminen edellyttävät siten, että valittajan vastapuolelta pyydetään säädetyin tavoin kirjallinen vastaus. Varsinkin laajoissa ja lukuisia vaatimuksia ja vastavaatimuksia käsittävissä asioissa kirjallinen vastaus yksityiskohtaisine perusteluineen on jo käytännön syistä välttämätön riitakysymysten hahmottamisen ja asianmukaisen jatkokäsittelyn kannalta.

8. Kysymyksessä on monia riitakysymyksiä sisältävä riita-asia, jossa LKM:n ja Sassenitan hovioikeudelle toimittama valitus on ollut varsin laaja. Hovioikeus on varaamatta Martepille tilaisuutta kirjallisen vastauksen antamiseen ryhtynyt valmistelemaan asiaa sen pohjalta, mitä Martep on lausunut riitakysymyksistä käräjäoikeudessa. Martepille on tämän jälkeen kuitenkin varattu tilaisuus lausua kirjallisesti käsityksensä hovioikeuden tältä pohjalta laatimasta asiakirjasta. Lisäksi Martepilla on ollut tilaisuus esittää vastauksensa valitukseen suullisesti valmisteluistunnossa ja sen jälkeen pääkäsittelyssä.

9. Korkein oikeus toteaa, että hovioikeus on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole varannut Martepille tilaisuutta kirjallisesti vastata valitukseen. Huomioon ottaen asian laatu ja laajuus tämä virheellinen menettely ei ole korjaantunut, vaikka Martepilla on ollut tilaisuus kirjallisesti esittää huomautuksensa hovioikeuden valmistelussa laatimaan asiakirjaan. Virheellisyyden ei voida katsoa korjaantuneen myöskään sillä, että Martep on voinut suullisesti vastata valitukseen sekä valmisteluistunnossa että pääkäsittelyssä, koska kirjallisessa valmistelussa tapahtunut virheellinen menettely on saattanut vaikuttaa myöhempään suulliseen käsittelyyn.

10. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että asianosaisen kuulemisessa on tapahtunut sellainen virhe, jonka on syytä otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Sen vuoksi asia on käsiteltävä hovioikeudessa uudelleen.

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan.

Asia palautetaan hovioikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen ja huomioon ottaen palauttamisen syy siinä laillisesti menetellä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustaf Möller, Mikko Tulokas, Pasi Aarnio, Juha Häyhä ja Soile Poutiainen. Esittelijä Pauliina Hermunen.