KKO:2009:30

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Tausta

Seppo A oli 28.12.2005 tuomittu kahdesta törkeästä rattijuopumuksesta sekä kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 120 tunnin yhdyskuntapalvelurangaistukseen. A oli suorittanut yhdyskuntapalvelurangaistuksen 27.3.2006 mennessä.

Kokkolan käräjäoikeuden tuomio 23.1.2008

Virallisen syyttäjän ajamasta syytteestä käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli 4.7.2006 Vetelissä kuljettanut yleisellä tiellä henkilöautoa ilman voimassaolevaa ajo-oikeutta sekä niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana ollut ainakin 1,30 promillea ja olosuhteet sellaiset, että rikos oli ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Sen vuoksi käräjäoikeus tuomitsi A:n törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 60 päivän vankeusrangaistukseen.

Soveltuvuutta yhdyskuntapalveluun ei voitu selvittää, koska A ei ollut saapunut soveltuvuusselvityshaastatteluun eikä käräjäoikeuden pääkäsittelyyn eikä häntä tavoitettu tuotavaksi myöhempiin pääkäsittelyihin noutopäätösten nojalla. Näissä olosuhteissa käräjäoikeus katsoi, ettei A:n voitu olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Erkki Seppä ja lautamiehet.

Vaasan hovioikeuden tuomio 3.6.2008

A valitti hovioikeuteen ja vaati, että hänet tuomitaan ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun. A ei ollut saanut kutsua soveltuvuusselvitykseen ajoissa. Hän oli vuonna 2006 selviytynyt yhdyskuntapalvelusta, ja Seinäjoen käräjäoikeuden tuomiota 14.3.2008 varten tehdyn soveltuvuusselvityksen mukaan hän soveltuu yhdyskuntapalveluun.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeus totesi, että sen käyttöön hankitussa yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksessä A:n katsottiin soveltuvan yhdyskuntapalveluun. A oli kuitenkin syyllistynyt valituksenalaisen tuomion julistamista seuraavana päivänä törkeään rattijuopumukseen, liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ja ajoneuvorikkomukseen niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ollut erittäin korkea. Hovioikeuden mukaan syyllistyminen välittömästi tuomion jälkeen uudelleen samanlaisiin rikoksiin osoitti sellaista piittaamattomuutta lain kielloista ja tuomitusta rangaistuksesta, että rangaistusjärjestelmän tarkoitus ja uskottavuus edellyttivät siirtymistä yhdyskuntapalvelua ankarampaan rangaistuslajiin. Yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle oli sen vuoksi este siitä huolimatta, että A tuomittiin myöhemmistä teoista yhdyskuntapalveluun.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Jorma Rudanko ja Tuula Keltikangas sekä viskaali Mikko Tuomi, joka myös esitteli asian.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A vaati, että hänelle tuomittu ehdoton vankeusrangaistus muunnetaan yhdyskuntapalveluksi.

Virallinen syyttäjä vastasi valitukseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. A oli käräjäoikeudessa muun ohella tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta vankeusrangaistukseen. Tuomion julistamista seuraavana päivänä A oli syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen, liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ja ajoneuvorikkomukseen. A valitti ensin mainitusta käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen vaatien, että hänet tuomitaan ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun. Hovioikeus katsoi, että A:n syyllistyminen välittömästi tuomion jälkeen uudelleen samanlaisiin rikoksiin osoittaa hänessä sellaista piittaamattomuutta lain kielloista ja hänelle tuomitusta rangaistuksesta, että rangaistusjärjestelmän tarkoitus ja uskottavuus edellyttävät siirtymistä yhdyskuntapalvelua ankarampaan rangaistuslajiin. Yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle on hovioikeuden mukaan sen vuoksi este, joten hovioikeus hylkäsi vaatimuksen yhdyskuntapalveluun tuomitsemisesta. Asiassa on kysymys siitä, voiko tuomion jälkeen tehty rikos olla yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen este.

2. Rikoslain 6 luvun 11 §:n 1 momentin (515/2003) mukaan rikoksentekijä, joka tuomitaan pituudeltaan määrättyyn, enintään kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomitaan sen sijasta yhdyskuntapalveluun, jollei ehdottomien vankeusrangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle.

3. Niin kuin mainittua säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan, yhdyskuntapalveluun tuomitseminen on tarkoitettu pääsäännöksi silloin, kun mainitusta pykälästä ilmenevät muodolliset edellytykset täyttyvät. Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen esteenä olevia muita painavia syitä on, niin kuin hallituksen esityksessäkin todetaan, tulkittava suppeasti (HE 44/2002 vp s. 208 - 209).

4. Tuomion antamisen jälkeen tehty rikos ei ole laissa mainittu este yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle, eikä sitä mainita myöskään lain esitöissä esimerkkinä sellaisesta muusta painavasta syystä, joka voisi olla esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle. Tuomion antamisen jälkeen tehty rikos ei lisää sen teon moitittavuutta, josta tuomio on jo annettu, eikä tällaisesta rikoksesta voida tehdä päätelmiä tekijän syyllisyydestä niihin rikoksiin, joista tuomio on jo annettu. Rikollisen toiminnan jatkaminen voidaan ottaa huomioon määrättäessä rangaistus mainitusta uudesta rikoksesta. Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen esteenä ei näiden syiden vuoksi voida pitää sitä, että vastaaja on alioikeuden tuomion antamisen jälkeen syyllistynyt uuteen rikokseen.

5. Asiassa on arvioitava uudelleen, onko A tuomittava ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun. A:lle määrätty vankeusrangaistus on 60 päivää eli selvästi alle kahdeksan kuukautta, A suostuu yhdyskuntapalvelun määräämiseen ja soveltuvuusselvityksen perusteella hän todennäköisesti suoriutuu siitä. Käsiteltävässä tapauksessa muodolliset edellytykset näin ollen täyttyvät.

6. Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen pääsäännöstä voidaan poiketa, jos kohdassa 2 mainitusta lainkohdasta ilmenevien syiden on katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle. Yksi aiempi yhdyskuntapalvelurangaistus ei sellaisenaan ole este yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle, ellei asiassa ole lisäksi muita painavia syitä. Sellaisia asiassa ei ole esitetty. Myöskään käsillä olevan rikoksen laatu ei ole sellainen muu painava syy, jonka perusteella yhdyskuntapalvelu pitäisi evätä. Näin ollen estettä yhdyskuntapalveluun määräämiselle ei ole.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että A:lle määrätään hovioikeuden hänelle tuomitseman 60 päivän vankeusrangaistuksen sijasta 60 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustaf Möller, Mikko Tulokas (eri mieltä), Gustav Bygglin, Juha Häyhä ja Ilkka Rautio. Esittelijä Vilja Hahto.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Tulokas: Yhdyskuntapalvelun osalta tuomioistuin joutuu kussakin tapauksessa harkitsemaan tämän rangaistusmuodon käyttökelpoisuutta. Seuraamusarviointi ei perustu pelkästään rikokseen, vaan sisältää muutakin, nimittäin kannanoton rikoksentekijän soveltuvuuteen yhdyskuntapalveluun. Perusteltua on tällöin ottaa huomioon kaikki tuomitsemishetkellä tiedossa olevat asiaan vaikuttavat seikat. Tällä kannalla näyttää olevan myös lainsäädäntö. Viittaan yhdyskuntapalvelusta annetun lain 11 §:ään, jossa käsitellään uutta vankeusrangaistusta koskevan syytteen ja tuomion huomioonottamista yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanossa.

Hovioikeus on siten voinut vastaajan uusien rikosten perusteella päätyä sille kannalle, ettei yhdyskuntapalvelulle ole edellytyksiä. Hylkään valituksen.