KKO:2009:34

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Kiinteistön pakkohuutokauppa ja ulosottovalitus

Ulosottomies oli ulosottolain (37/1895) 4 luvun 9 §:n 4 momentin (481/1999) nojalla 27.6.2003 ulosmitannut A:n veloista Kiinteistö Oy LS:n omistaman kiinteistön. Ulosmittauksen tultua lainvoimaiseksi ulosottomies oli kuuluttanut kiinteistön pakkohuutokaupan toimitettavaksi 4.9.2006.

Kiinteistö Oy LS oli asetettu konkurssiin 1.9.2006. Edellä kerrotussa huutokauppatilaisuudessa kiinteistöyhtiön konkurssipesä oli vaatinut huutokaupan toimittamisen lykkäämistä tai menettelyn keskeyttämistä konkurssilain 3 luvun 6 §:n nojalla ja sen varalta, että huutokauppa toimitettaisiin, konkurssipesä oli vaatinut kiinteistön myynnistä kertyneiden varojen tilittämistä konkurssipesälle.

Vaatimusten johdosta antamassaan ratkaisussa ulosottomies totesi, että täytäntöönpano voitaisiin keskeyttää ainostaan ulosottolain luvun 9 luvun 14 §:ssä (197/1996) tarkoitetuissa tapauksissa. Ulosottomies totesi edelleen, ettei A, jonka veloista kiinteistö oli ulosmitattu, ollut konkurssissa ja että huutokauppa toimitettiin nyt A:n velkojen suorittamiseksi. Sen vuoksi ulosottomies katsoi, ettei asiassa voitu soveltaa konkurssilain 3 luvun 6 §:n säännöstä. Tämän jälkeen ulosottomies oli toimittanut huutokaupan mutta jätettyään tehdyt tarjoukset ulosottolain 5 luvun 41 §:n 3 momentin (551/1995) nojalla hyväksymättä ulosottomies oli määrännyt uuden pakkohuutokaupan toimitettavaksi 16.10.2006. Muutoksenhaun osalta ulosottomies oli antanut toimitusta koskeneen valitusosoituksen.

Kiinteistöyhtiön konkurssipesä valitti Rovaniemen käräjäoikeuteen vaatien ensisijaisesti huutokauppatoimien kumoamista ja toissijaisesti, että huutokauppa konkurssipesän huutokauppatilaisuudessa esittämän pyynnön mukaisesti konkurssilain 3 luvun 6 §:n nojalla keskeytettäisiin sekä viimesijaisesti, että kiinteistön myynnistä kertyvät varat määrättäisiin tilitettäväksi konkurssipesälle.

Rovaniemen käräjäoikeuden päätös 6.3.2007

Käräjäoikeus totesi kiinteistöyhtiön konkurssipesän ensisijaisessa muutosvaatimuksessa olevan kysymys ulosottomiehen ratkaisusta uuden pakkohuutokaupan toimittamisesta. Koska toimituksessa ei ollut ollut kysymys kiinteistöyhtiön velan eli yhtiöltä olleen konkurssisaatavan perimisestä, vaan kyse oli ollut täytäntöönpanosta sivullisen velan suorittamiseksi, käräjäoikeus katsoi, ettei asiassa ollut voitu soveltaa konkurssilain 3 luvun 5 §:ssä tarkoitettua kieltoa kohdistaa ulosottotoimia konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen. Samasta syystä pakkohuutokauppaa ei myöskään ollut voitu määrätä konkurssipesän toissijaisen vaatimuksen mukaisesti konkurssilain 3 luvun 6 §:n nojalla keskeytettäväksi. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, että ulosottomies oli voinut jatkaa kysymyksessä olevan kiinteistön huutokaupan toimittamista.

Koskei toimituksessa ollut ratkaistu kysymystä varojen tilityksestä, käräjäoikeus ei antanut lausuntoa konkurssipesän valitukseen mainituilta osin.

Edellä lausutuilla perusteilla käräjäoikeus hylkäsi valituksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Eila Väistö.

Rovaniemen hovioikeuden päätös 1.10.2007

Hovioikeus totesi, että kiinteistöyhtiön aikaisemmin nostama täytäntöönpanoriitakanne paremmasta oikeudesta ulosmitattuun kiinteistöön oli lainvoimaisesti hylätty. Ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 ja 5 momentin (481/1999) mukaisen keinotekoisen varallisuusjärjestelyn sivuuttaminen merkitsi sitä, että kiinteistön katsottiin kuuluvan A:lle siltä osin kuin järjestely esti ulosmittausvelkojia saamasta suoritusta. Kiinteistöyhtiöllä oli muodollinen omistusoikeus kiinteistöön eikä täytäntöönpanoriitaoikeudenkäynnissä ollut ollut kysymys omistusoikeudesta. Kiinteistö oli sen vuoksi ulosmitattu A:lta, vaikka se kuului kiinteistöyhtiön konkurssipesään.

Hovioikeus totesi, että konkurssilain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetaan konkurssisaatavalla sellaista velalliselta olevaa saatavaa, jota koskeva velallisen sitoumus tai muu oikeusperuste oli syntynyt ennen konkurssin alkamista. Konkurssipesä olikin vedonnut asiassa siihen, että nyt kysymyksessä olevien A:n velkojen oikeusperuste olisi syntynyt kiinteistöyhtiön täytäntöönpanoriitakanteen tultua lainvoimaisesti hylätyksi 3.5.2006 ja siten ennen kiinteistöyhtiön konkurssiin asettamista 1.9.2006. Hovioikeus totesi kuitenkin käräjäoikeuden tavoin, ettei nyt ollut kysymys kiinteistöyhtiön velkojien konkurssisaatavien perimisestä, vaan A:n velkojien saatavien perimisestä. Hovioikeus katsoi, että konkurssisaatavan käsitteen laajentaminen koskemaan myös A:n ulosmittausvelkojien saatavia tai ainakin sellaisten ulosmittausvelkojien saatavia, jotka olivat olleet kiinteistöyhtiön vastapuolia täytäntöönpanoriitaoikeudenkäynnissä, merkitsisi samalla valvontaoikeuden antamista ulosmittausvelkojille kiinteistöyhtiön konkurssissa. Hovioikeus ei pitänyt sellaista tulkintaa konkurssilain 1 luvun 5 §:n sanamuotoon perustuvana. Hovioikeuden mukaan säännöstä ei myöskään voitu tulkita sanamuotoaan laajemmin. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, ettei asiassa voitu soveltaa konkurssilain 3 luvun 5 ja 6 §:n säännöksiä.

Lisäksi hovioikeus totesi, että kiinteistöyhtiö oli asetettu konkurssiin yhtiön saamamiesten aseman turvaamiseksi. Konkurssivelkojien oikeutta rasitti kuitenkin A:n ulosmittausvelkojien aikaisemmin syntynyt oikeus saada saamisoikeutensa turvatuksi. Hovioikeus lausui, ettei A:n ulosmittausvelkojien oikeutta voitu syrjäyttää hakemalla kiinteistöyhtiö konkurssiin ja ettei ulosottoasiassa annettu ratkaisu myöskään sitonut konkurssimenettelyssä.

Näillä perusteilla hovioikeus pysytti käräjäoikeuden päätöksen lopputuloksen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Eero Yrttiaho, Ritva Keskinen ja Petri Nykänen. Esittelijä Kaarina Ollikainen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Kiinteistöyhtiön konkurssipesälle myönnettiin valituslupa. Konkurssipesä vaati hovioikeuden päätöksen kumoamista ja että kiinteistöön kohdistetut täytäntöönpanotoimet määrättäisiin keskeytettäviksi sekä että ulosmitattu omaisuus määrättäisiin luovutettavaksi konkurssipesälle.

Lapin ulosottoviraston kihlakunnanvouti antoi pyydetyn lausunnon, jonka johdosta konkurssipesä antoi pyydetyn kirjallisen lausuman. Optum Perintäpalvelu ja Verohallinto antoivat niiltä pyydetyt vastaukset. Muutoin asianosaiset eivät käyttäneet heille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Tausta ja kysymyksenasettelu

1. Ulosottomies on ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momentin (481/1999) perusteella ulosmitannut 27.6.2003 A:n veloista Kiinteistö Oy LS:n (kiinteistöyhtiö) omistaman kiinteistön. Hovioikeuden toteamin tavoin kiinteistöyhtiön ajama täytäntöönpanoriitakanne paremmasta oikeudesta kiinteistöön on tullut lainvoimaisesti hylätyksi Vaasan hovioikeuden 8.9.2005 antamalla tuomiolla, kun Korkein oikeus on päätöksellään 3.5.2006 evännyt yhtiöltä valitusluvan. Ulosottomiehen antama kuulutus kysymyksessä olevan kiinteistön pakkohuutokaupan toimittamisesta 4.9.2006 oli julkaistu heinä- ja elokuussa 2006. Kiinteistöyhtiö on puolestaan asetettu konkurssiin 1.9.2006.

2. Kiinteistöyhtiön konkurssipesä on edellä mainitussa pakkohuutokauppatilaisuudessa vaatinut pakkohuutokaupan keskeyttämistä konkurssilain 3 luvun 6 §:n 1 momentin perusteella tai että kiinteistön myynnistä kertyvät varat määrättäisiin tilitettäväksi pesälle. Ulosottomies on kieltäydyttyään esittämillään perusteilla keskeyttämästä toimitusta suorittanut huutokaupan, sekä jätettyään siinä tarjoukset hyväksymättä määrännyt uuden huutokaupan toimitettavaksi. Ulosottomiehen antaman osoituksen mukaisesti konkurssipesä on valittanut toimituksesta. Alemmat oikeudet ovat hylänneet konkurssipesän vaatimukset asiassa.

3. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko kysymyksessä olevassa ulosmittausmenettelyssä kiinteistön pakkohuutokauppa keskeytettävä ja tuleeko kiinteistö luovuttaa konkurssipesälle.

Kiinteistöyhtiön konkurssin vaikutus A:ta koskevaan ulosottomenettelyyn

4. Konkurssilain 3 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan silloin, kun velallisen omaisuutta on ulosmitattu ennen konkurssin alkamista, täytäntöönpano on keskeytettävä sekä ulosmitattu omaisuus ja mahdollisesti kertyneet rahavarat luovutettava konkurssipesälle, jollei konkurssipesä vaadi täytäntöönpanon jatkamista konkurssipesän lukuun. Jos ulosmitatun omaisuuden myynnistä on kuulutettu ennen konkurssin alkamista, täytäntöönpano voidaan keskeyttää vain konkurssipesän pyynnöstä. Säännös palvelee pyrkimystä kohdella konkurssiin asetetun velallisen velkojia yhdenvertaisesti.

5. Konkurssilain 3 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetaan velallisen konkurssin alkamisen vaikutusta velallista itseään koskevaan ulosottotäytäntöönpanoon. Tällaisessa asetelmassa ulosottomenettelyn keskeyttäminen merkitsee sitä, että ulosottovelkojan on valvottava etuaan velallisensa konkurssimenettelyssä muiden konkurssivelkojien tavoin. Tässä tapauksessa tilanne on kuitenkin toinen, kun kiinteistöyhtiön konkurssipesä on vaatinut A:n omaisuuden ulosotossa kiinteistöyhtiön omistaman kiinteistön pakkohuutokaupan keskeyttämistä. Kysymyksessä ovat näin ollen eri velalliset eivätkä A:n ulosottovelkojien saatavat A:lta siten ole sellaisia konkurssisaatavia, joiden perusteella A:n ulosottovelkojat voisivat osallistua konkurssivelkojina kiinteistöyhtiön konkurssimenettelyyn. Edellytyksiä konkurssilain 3 luvun 6 §:n 1 momentin soveltamiselle ei tämän vuoksi ole.

Sivullisomistajasta keinotekoisen varallisuusjärjestelyn kannalta

6. Ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momentissa (481/1999) säännelty sivullisen omaisuuden ulosmittaus velallisen velasta ei tarkoita sitä, että omaisuus kuuluisi ulosottovelalliselle, vaan kysymys on vain siitä, että lainkohdassa tarkoitetun keinotekoisen varallisuusjärjestelyn takia omaisuus on voitu käyttää velallisen velkojen tyydyttämiseen. Säännöksen tarkoituksena ei siten ole muuttaa omistussuhteita, vaan ainoastaan sallia ulosotto määrätilanteissa sivullisen omaisuudesta.

Korkeimman oikeuden kannanotto tässä tapauksessa

7. Tässä tapauksessa kiinteistöyhtiö oli ulosottomenettelyssä nostanut täytäntöönpanoriitakanteen paremmasta oikeudesta kiinteistöön. Kun tuo kanne on lainvoimaisesti hylätty, on tässä ulosottoasiassa kiinteistöyhtiötä sitovalla tavalla jo vahvistettu se, ettei kiinteistön ulosmittaus loukannut yhtiön todellista oikeutta ja että kiinteistö voidaan täytäntöönpanossa käyttää A:n velkojien tyydyttämiseen. Tällä täytäntöönpanoriita-asiassa annetulla tuomiolla on tässä ulosottoasiassa sitova vaikutus myös kiinteistöyhtiön konkurssivelkojiin nähden. Kiinteistöyhtiön konkurssipesällä ei tämän vuoksi ole ollut oikeutta saada enää samassa ulosmittausmenettelyssä uudelleen käsiteltäväksi parempaa oikeutta kiinteistöön koskevaa kysymystä. Näin ollen täytäntöönpanon jatkamiselle kiinteistön pakkohuutokaupan osalta ei ole ollut estettä.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos (eri mieltä), Mikko Tulokas, Pertti Välimäki, Juha Häyhä ja Soile Poutiainen. Esittelijä Petteri Mikkola.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Raulos: Kokkolan kihlakunnanvouti oli päätöksellään 27.6.2003 ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momenttia soveltaen ulosmitannut A:n velkojien saamisista Kiinteistö Oy LS:n nimissä olevan kiinteistön. Tämän jälkeen kiinteistöosakeyhtiö on ajanut A:ta ja tämän ulosottovelkojia vastaan täytäntöönpanoriitakannetta vaatien siinä vahvistettavaksi, että kiinteistöosakeyhtiöllä oli tilaan parempi oikeus.

Vaasan hovioikeus on tuossa jutussa 8.9.2005 antamassaan tuomiossa lausunut, että kysymys oli ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momentissa tarkoitetusta keinotekoisesta järjestelystä, jonka tarkoituksena oli omaisuuden pitäminen velkojien ulottumattomissa, ja että kiinteistöosakeyhtiö ei ollut saattanut todennäköiseksi, että ulosmittaus loukkaisi sen todellista oikeutta. Lausumillaan perusteilla hovioikeus on hylännyt kiinteistöosakeyhtiön kanteen. Hovioikeuden tuomio on lainvoimainen.

Siten on lainvoimaisesti ratkaistu, ettei puheena olevan kiinteistön ulosmittaus A:n veloista ole loukannut kiinteistöosakeyhtiön todellista oikeutta. Asia ei muutu muuksi sen johdosta, että kiinteistöosakeyhtiö on 1.9.2006 asetettu konkurssiin. Se oikeus, mikä kiinteistöosakeyhtiön konkurssivelkojilla saattaa olla tilaan, ei rajoita A:n kysymyksessä olevien ulosottovelkojien oikeutta. Näin ollen kiinteistöosakeyhtiön konkurssipesän tässä jutussa esittämä vaatimus tilaan kohdistuvan ulosmittauksen keskeyttämisestä ja tilan luovuttamisesta konkurssipesän haltuun on lakiin perustumaton.

Sanotuilla perusteilla päädyn samaan lopputulokseen kuin Korkeimman oikeuden enemmistö.