KKO:2009:38

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Tapahtumatiedot

Turun käräjäoikeus on lauantaina 8.12.2007 pidetyssä vangitsemisistunnossa, jonka puheenjohtajana käräjäoikeuden laamannin määräämän päivystysjärjestyksen mukaisesti toimi käräjätuomari Arja M, määrännyt Porissa kiinniotetun ja siellä vangitsemisoikeudenkäyntiin asti säilytetyn Jarno K:n pakkokeinolain säännösten nojalla vangittavaksi epäiltynä todennäköisin syin Harjavallassa 19.11.2007 tehdystä taposta.

Jarno K kanteli vangitsemisestaan Turun hovioikeuteen. Jarno K katsoi, ettei Turun käräjäoikeus ollut ollut toimivaltainen tuomioistuin käsittelemään vangitsemisasiaa.

Turun hovioikeus on lainvoimaisella päätöksellään 28.12.2007 poistanut Turun käräjäoikeuden vangitsemispäätöksen, koska Turun käräjäoikeus ei ollut ollut asiassa toimivaltainen. Hovioikeus on todennut, että kiireellisessä tapauksessa asia olisi kuulunut käsitellä pakkokeinolain 1 luvun 9 §:n nojalla annetun oikeusministeriön asetuksen (1000/2003) 4 §:n 3 momentin mukaisesti joko Porin käräjäoikeudessa tai asetuksen 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti jossakin muussa Vaasan hovioikeuspiirin käräjäoikeudessa.

Turun hovioikeuden tuomio 20.8.2008

Jarno K vaati Turun hovioikeudessa Arja M:lle rangaistusta tuottamuksellisesta vapaudenriistosta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Arja M vastusti vaatimuksia.

Hovioikeus totesi, että Turun hovioikeuden 28.12.2007 antaman lainvoimaisen päätöksen mukaan Turun käräjäoikeus ei ollut ollut toimivaltainen käsittelemään Jarno K:n vangitsemisasiaa. Tästä seurasi, että vangitsemisasiassa käräjäoikeuden puheenjohtajana toiminut Arja M oli lähtökohtaisesti menetellyt asiassa virheellisesti. Asiassa oli ratkaistavana, täyttikö Arja M:n menettely tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tai tuottamuksellisen vapaudenriiston tunnusmerkistön.

Asiaa harkitessaan hovioikeus otti huomioon toisaalta, että käräjätuomarina Arja M:llä oli Jarno K:n vangitsemisasiaa käsitellessään ollut erityinen velvollisuus tuntea asian käsittelyyn sovellettavat toimivaltasäännökset ja että vangittavaksi määrääminen oli loukannut Jarno K:n perustuslailla suojattua oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen. Toisaalta hovioikeus otti huomioon myös, että asia oli käsitelty käräjäoikeudessa kiireellisenä viikonloppupäivystyksessä ja että tuomioistuinten toimivaltaa vangitsemisasioiden käsittelyssä koskevat säännökset ovat jossain määrin epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Hovioikeus totesi, ettei asiassa ollut edes väitetty, että Jarno K:ta koskeva vangitsemispäätös olisi ollut sisällöltään väärä.

Mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvosteltuaan hovioikeus katsoi, että Arja M ei ollut rikkonut rikoslain 3 luvun 7 §:n 1 momentissa säädettyä olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta ja että menettelyä oli kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä. Näin ollen Arja M ei ollut syyllistynyt tuottamukselliseen vapaudenriistoon eikä tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Hovioikeus hylkäsi Jarno K:n rangaistusvaatimuksen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikki Impivaara, Saara Laapas ja Riitta Sandholm. Esittelijä viskaali Juha Suvanto.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Jarno K vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja Arja M tuomitaan rangaistukseen tuottamuksellisesta vapaudenriistosta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Käräjätuomari Arja M ja valtio vastasivat valitukseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Ratkaistava kysymys

1. Korkeimmassa oikeudessa on Jarno K:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko Arja M, joka on Turun käräjäoikeuden puheenjohtajana määrännyt Jarno K:n pakkokeinolain nojalla vangittavaksi, vaikka Turun käräjäoikeus ei ole Turun hovioikeuden sittemmin antaman ratkaisun mukaan ollut asiassa toimivaltainen, menettelyllään syyllistynyt siihen tuottamukselliseen vapaudenriistoon ja tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen, josta Jarno K on vaatinut hänelle rangaistusta.

Tuomioistuimen alueellisesta toimivallasta pidätetyn vangitsemisesta päätettäessä

2. Pakkokeinolain 1 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan vangitsemisesta päättää se tuomioistuin, joka on syyteasiassa toimivaltainen. Ennen syytteen nostamista pidätetyn vangitsemisesta saa päättää myös kiinniottamispaikkakunnan tai pidätetyn säilyttämispaikkakunnan käräjäoikeus ja kiireellisessä tapauksessa muukin käräjäoikeus. Momentin lopussa on todettu, että käräjäoikeuksien päivystyksestä kiireellisissä tapauksissa säädetään oikeusministeriön asetuksella.

3. Lainkohdan nojalla annetun oikeusministeriön asetuksen (1000/2003) 3 §:n mukaan kukin hovioikeuspiiri muodostaa yhden päivystysalueen. Tarkoituksena on todennäköisesti ollut, että myös päivystävien tuomioistuinten toimivalta käsitellä vangitsemisvaatimuksia määräytyisi päivystysalueittain ja siis hovioikeuspiirikohtaisesti. Tähän viittaavat myös pakkokeinolain 1 luvun 9 §:n esityöt (HE 251/1989 vp s. 12), joissa on todettu, että hovioikeuspiireittäin määrättävät päivystävät käräjäoikeudet käsittelisivät vuorollaan kyseisen piirin vangitsemisasiat. Päivystävien käräjäoikeuksien toimivallan rajoittuminen hovioikeuspiiriin ei kuitenkaan suoranaisesti ilmene asetuksesta eikä tällaista rajoitusta voida johtaa myöskään pakkokeinolain edellä mainitusta säännöksestä.

4. Päivystävien tuomioistuinten toimivaltaa koskevat säännökset ovat siten nyt tarkastelun kohteena olevalta osalta tulkinnanvaraiset. Tulkinnanvaraisuutta on tässä tapauksessa ollut omiaan lisäämään se, että vaikka Porin käräjäoikeus on 1.1.2005 lukien kuulunut Vaasan hovioikeuspiiriin, vastaavaa muutosta ei ole tehty yllä mainittuun ministeriön asetukseen. Sanotun asetuksen 4 §:n 1 momentin 1 kohdasta ilmenee, että Porin käräjäoikeus kuuluisi edelleen samaan Turun hovioikeuspiirin päivystysalueeseen kuin Turun käräjäoikeus, joka tältä pohjalta arvioiden olisi ollut edelleen toimivaltainen käsittelemään kyseessä olleen kiireellisen vangitsemisvaatimuksen.

Johtopäätökset Arja M:n rikosoikeudellisesta vastuusta

5. Vangitsemisasiaa käsitellessään Arja M:llä on ollut velvollisuus viran puolesta selvittää tuomioistuimen toimivaltaa koskeva kysymys. Arja M:n tulkinnalle on ollut yllä todetuin tavoin perusteet. Toimivaltasääntelyn tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen Arja M:n ei voida katsoa menetelleen huolimattomasti päätyessään tulkintaansa Turun käräjäoikeuden toimivallasta käsillä olevassa asiassa.

6. Asiassa ei ole väitetty, että Jarno K:ta koskeva vangitsemispäätös olisi ollut sisällöltään virheellinen tai että vangitsemisasian käsittelystä Turun käräjäoikeudessa Turun hovioikeuden päätöksessä toimivaltaisiksi katsottujen käräjäoikeuksien sijasta olisi sellaisenaan aiheutunut Jarno K:lle haittaa tai vahinkoa taikka että se olisi vaikuttanut hänen oikeuksiinsa epäedullisesti. Arja M:n menettelyä voidaan siten pitää myös kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.

7. Hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ole aihetta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Liisa Mansikkamäki, Pasi Aarnio, Hannu Rajalahti ja Jukka Sippo. Esittelijä Anne Moilanen.