KKO:2009:51

Asian aikaisempi käsittely

Yksityistietoimitus 4.5.2006

Kankaan yksityistien osakkaat olivat hakeneet tietoimitusta, jossa käsiteltäisiin yksityistien peruskorjaushankkeeseen liittyviä kysymyksiä. Toimituksessa H:n kuolinpesä vaati tien siirtoa omistamiensa tilojen Mäntylä RN:o 4:7 ja Kannas RN:o 4:28 alueilla tilojen länsirajojen läheisyyteen ja suostui siihen, että kuolinpesän omistamat tilat vastaisivat tien siirrosta aiheutuvasta kustannuserosta. Nykyinen tie halkaisi tilat ja haittasi tilojen käyttämistä rakentamis- ja virkistystarkoituksiin.

Toimitusmiehet päättivät, ettei tietä siirretä. Yksityisistä teistä annetun lain (yksityistielaki) 38 b §:n edellytykset tien siirrolle eivät toteutuneet, koska tien siirtoa vaatineet eivät olleet osoittaneet mitään sellaista konkreettista haittaa, joka poistuisi tai vähenisi tien siirrolla. Tilalla sijaitsevat rakennukset olivat riittävän kaukana nykyisestä tiestä eikä uutta rakennusoikeutta saataisi tien siirrolla. Jos tietä siirrettäisiin, sen alle jäisi enemmän maata. Sähkölinja jäisi edelleen nykyisen tien reunaan. Tien siirrosta aiheutuisi kustannuksia ainakin tien siirtoa vaativille ja haittaa muun muassa, koska kantatiellä 77 sijaitsevat linja-autopysäkit jäisivät entisen tien liittymään ja liittymä jäisi edelleen eräiden tilojen käyttöön. Myös kantatien yli kulkeva liikenne vaikeutuisi jonkin verran. Sen johdosta toimitusmiehet päättivät perustaa Kankaan yksityistietä varten 10 metriä leveän tieoikeuden tien entiseen paikkaan.

Asian ovat ratkaisseet toimitusinsinööri Reijo Tuomi ja uskotut miehet.

Kuopion käräjäoikeuden maaoikeutena antama tuomio 16.8.2007

H:n kuolinpesä valitti toimitusmiesten päätöksestä maaoikeuteen ja vaati, että Kankaan yksityistie siirretään kulkemaan valittajan toimituksessa esittämän linjauksen mukaisesti tilojen Mäntylä RN:o 4:7 ja Kannas RN:o 4:28 länsirajojen läheisyydessä.

Maaoikeus totesi, että olemassa olevan Kankaan yksityistien länsipuolella kulki sähkölinja. Kuolinpesän rakennukset sijaitsivat noin 50 - 60 metrin etäisyydellä tiestä. Tie kulki rannan lähellä savipohjaisella maalla. Valittajan esittämän tielinjauksen kohdassa maasto oli koivua ja kuusta kasvavaa kivikkoista tuoretta kangasta. Näkemät sekä olemassa olevan kantatien liittymän että valittajan esittämän liittymän kohdalta olivat hyvät, joskin olemassa olevan liittymän kohdalta näkemä itään päin oli hiukan huonompi.

Maaoikeus hyväksyi toimitusmiesten ratkaisun perustelut siltä osin kuin toimitusratkaisussa oli todettu, ettei tien siirrolla poistettaisi tai vähennettäisi mitään valittajalle tiestä mahdollisesti aiheutuvaa konkreettista haittaa. Sen sijaan perusteluja ei hyväksytty siltä osin kuin ratkaisu oli perustettu tien siirron vaatimaan lisämaahan ja kustannuksiin, koska valittaja oli hyväksynyt nämä seuraamukset.

Maaoikeus totesi lisäksi, että valittaja ei ollut osoittanut, miten toimitusratkaisu vaikeuttaisi sen omistamien tilojen kehittämistä. Esitetty selvitys ei osoittanut, että tien paikalla olisi mitään vaikutusta rakennusoikeuteen Mäntylän tilan alueella. Vaikka tietä siirrettäisiin, se säilyisi kulkuväylänä tilan alueella, vaikkakin kapeampana. Tien siirtämisestä aiheutuisi toimitusratkaisun perusteluissa todetut haitat. Valittajien vaatimasta tien paikasta saattaisi aiheutua liikenneturvallisuusriskien lisääntymistä erityisesti kevyelle liikenteelle, joka joutuisi kulkemaan kantatien viertä noin 200 metriä. Kankaantietä kulki koululaisia, joiden koulukyyti tapahtui linja-autolla, eikä linja-autopysäkkien siirto ollut todennäköistä, koska pysäkkejä tarvittiin nykyisilläkin paikoilla. Myös nykyinen kantatien liittymä säilyisi, koska tielle jäisi käyttäjiä. Tien siirrosta aiheutuisi siten huomattavaa haittaa.

Maaoikeus hylkäsi valituksen.

Asian ovat ratkaisseet maaoikeustuomari Hannu Lindgren, maaoikeusinsinööri Jouko Sillanpää ja lautamiehet.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa myönnettiin H:n kuolinpesälle, joka valituksessaan vaati maaoikeuden tuomion muuttamista siten, että Kankaan yksityistie määrätään siirrettäväksi kulkemaan tilojen Mäntylä RN:o 4:7 ja Kannas RN:o 4:28 länsirajojen läheisyydessä.

Pauli A myötäpuolineen vastasi valitukseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1. Kankaan yksityistien peruskorjausta varten suoritetussa tietoimituksessa H:n oikeudenomistajat (seuraavassa kuolinpesä) ovat kuolinpesän osakkaina yksityisistä teistä annetun lain (yksityistielaki) 38 b §:n nojalla vaatineet, että tie siirretään kuolinpesään kuuluvilla alueilla toiseen paikkaan, tilojen Mäntylä RN:o 4:7 ja Kannas RN:o 4:28 länsirajojen läheisyyteen. Vaatimus on perustunut siihen, että kuolinpesän tilojen halki kulkeva tie haittasi niiden käyttöä.

2. Tiekunnan osakkaista osan vastustettua tien siirtämistä siirtovaatimus on toimituksessa hylätty sillä perusteella, että sellaista konkreettista haittaa, jota tietä siirtämällä olisi voitu poistaa tai vähentää, ei ollut osoitettu. Sen sijaan tien siirrosta olisi aiheutunut haittaa. Maaoikeus on pysyttänyt toimituksessa tehdyn ratkaisun siltä osin kuin siinä on katsottu tien aiheuttaman konkreettisen haitan jääneen näyttämättä ja lisäksi katsonut tien siirrosta aiheutuvan huomattavaa haittaa. Korkeimmassa oikeudessa kuolinpesä on esittänyt, että kumpikin peruste evätä siirtäminen on virheellinen.

Sovellettava lainkohta ja ratkaisun lähtökohdat

3. Yksityistielain 38 b §:n 1 momentin mukaan tiestä tai sen käyttämisestä kiinteistön omistajalle johtuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi tie voidaan siirtää toiseen paikkaan hänen omistamillaan alueilla taikka erityisistä syistä muuallekin, jos se voi tapahtua aiheuttamatta kenellekään huomattavaa haittaa.

4. Tien siirrolle lainkohdassa asetetuista edellytyksistä on ensin arvioitava sitä, aiheuttaako tie nykyisellä paikallaan haittaa kiinteistön omistajalle ja toiseksi, voidaanko tätä haittaa poistaa tai vähentää tietä siirtämällä. Näiden edellytysten täyttyessä on vielä arvioitava tien siirrosta muille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

5. Yksityistielain 38 b §:n 1 momentissa ei edellytetä, että rasitetulle kiinteistölle tiestä aiheutuva haitta olisi huomattavaa, jotta tien siirtäminen olisi mahdollista. Tien siirtoa vaativan on kuitenkin osoitettava sekä tiestä aiheutuva tosiasiallinen haitta että sen väheneminen vaaditulla uudella tielinjauksella. Lain esitöiden mukaan lainkohdassa tarkoitetulla haitalla on pidetty silmällä nimenomaan sellaista haittaa, joka on seurausta olosuhteiden muuttumisesta kiinteistöllä (HE 166/2000 vp s. 12). Tien siirtoa vaativan on näytettävä myös tällainen olosuhteiden muutos.

Esitetty haitta

6. Kuolinpesä on asiassa esittänyt lainkohdassa tarkoitetun tiestä ja sen käytöstä johtuvan haitan ilmenevän siten, että nykyisellä paikallaan tie, jolla liikenne on aikaa myöten lisääntynyt, halkaisee kuolinpesän kiinteistöjen muodostaman tilakokonaisuuden. Lisäksi kuolinpesä on esittänyt tien estävän kiinteistöjen kehittämisen kokonaisuutena. Tilakokonaisuutta on kuolinpesän mukaan tarkoitus kehittää maatilamatkailun tarpeisiin, johon tilat niille istutetun erikoisen puustonsa ansiosta soveltuisivat erityisen hyvin.

7. Kuolinpesä on vedonnut asianomaisen aluearkkitehdin antamaan kirjalliseen lausuntoon, jossa todetaan kaavallisen ratkaisun olevan tiloja koskevassa rantaosayleiskaavassa tulkinnallinen. Tielinjauksen siirto olisi lausunnon mukaan järkevää, jotta alueen kehittäminen tulevaisuudessa rantojen osalta olisi mahdollista, mikäli esimerkiksi tilojen alueella tulevaisuudessa harkitaan maatilamatkailua tai puutarhanpitoa tai mikäli tulevaisuudessa laadittavan kaavatarkistuksen ja kantatilaselvityksen myötä tilojen rakennusoikeus muuttuisi. Lausunnossa on todettu, että kunta tarkistaa 1990-luvulla laaditut rantayleiskaavat tulevaisuudessa, jolloin myös kantatilaselvityksen perusteella tilan alueen kaavallinen ratkaisu saattaa muuttua.

Olosuhteiden muutos siirron edellytyksenä

8. Korkein oikeus toteaa, että sekä tilojen tehokkaamman käytön mahdollistaminen että vilkastuneen liikenteen epäkohtien vähentäminen olisivat asianmukaisia perusteita tien siirtämiselle. Jo mainitun lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 166/2000 vp s. 12) viitataan tällaisiin syihin. Esimerkkinä haitan lisääntymistä merkitsevistä olosuhdemuutoksista mainitaan, että kiinteistöllä harjoitettava toiminta on voinut muuttua aikaisempaa tehokkaammaksi tai että tien siirtäminen voisi mahdollistaa kiinteistön entistä tehokkaamman käytön. Lisäksi todetaan, että tien liikenne on saattanut lisääntyä tai muuttua entistä rasittavammaksi, vaikka kiinteistön käyttö olisikin säilynyt ennallaan.

9. Korkein oikeus katsoo, että sen perusteella, mitä asiassa on liikenteen määrästä ja kehityksestä sekä rakennusten sijainnista selvitetty, aikaa myöten jonkin verran vilkastunutta mutta nykyään vakiintunutta liikennettä tiellä ei yksinään voida pitää lainkohdassa tarkoitettuna haittana. Sitä vastoin se seikka, että tie halkaisee kolmen tilan muodostaman tilakokonaisuuden, saattaisi olla tien siirtämiseen oikeuttava seikka. Tällöin on kuitenkin edellytettävä, että tällainen tiestä aiheutuva haitta johtuu tilojen muuttuneesta tai muuttuvasta käytöstä tai muusta olosuhteen muutoksesta, jonka johdosta tiestä sen nykyisellä paikalla on tullut tilojen omistajille entistä rasittavampi.

Kaavoituksen muuttuminen

10. Asiassa on esitetty, että kuolinpesän tarkoituksena on hakea muutosta alueella voimassa olevaan rantaosayleiskaavaan, mikäli tietä siirretään. Asiassa esitetty kaavoitustilannetta koskeva lausunto ei kuitenkaan osoita, että tien siirrolla olisi välitöntä tai edes välillistä vaikutusta kaavoituksen muuttumiseen. Esitetty selvitys ei myöskään osoita, että tien paikalla olisi vaikutusta tilojen rakennusoikeuteen. Asiassa on myös jäänyt hyvin epämääräiseksi se ajankohta, jolloin kaavan tarkistamiseen ryhdyttäisiin.

Tilojen käyttötarkoituksen muutos

11. Hakijoiden esittämät, varsin alustavat kaavailut tilojen käyttämiseksi mahdollisesti maatilamatkailuun, puutarhayrittämiseen, virkistystarkoituksiin tai muihin näihin verrattaviin tarkoituksiin eivät vielä osoita tien tai sen käytön haittaavan tilan omistajia. Asiassa ei ole esitetty sellaisia uskottavia ja toteuttamiskelpoisia kehittämissuunnitelmia, jotka edellyttäisivät tien siirtämistä ja jotka näin ollen osoittaisivat tien nykyisen linjauksen olevan tilan omistajille haitaksi. Esitetyt tulevaisuudensuunnitelmat perustuvat siihen, että tien siirrolla voisi olla vaikutusta kaavoitukseen ja että muuttuneen kaavoituksen myötä mahdollisuus tilojen nykyistä järkiperäisempään käyttöön saattaisi avautua. Niin kuin edellä on todettu, tien linjauksen vaikutus kaavoitukseen on kuitenkin jäänyt selvittämättä. Käsillä olevan selvityksen perusteella ei ole mahdollista arvioida, missä määrin tien nykyinen linjaus sellaisenaan vaikeuttaisi mahdollisuuksia harjoittaa kaavailtuja elinkeinoja ja olisivatko nämä mahdollisuudet parempia, jos tie siirrettäisiin vaadittuun kohtaan.

Johtopäätökset

12. Edellä esitetyin perustein Korkein oikeus katsoo, ettei tien nykyisestä linjauksesta ole osoitettu aiheutuvan olosuhteiden muuttumisen vuoksi yksityistielain 38 b §:n 1 momentissa tarkoitettua haittaa rasitettujen kiinteistöjen omistajille. Edellytykset tien siirtämiselle jäävät siten jo tällä perusteella täyttymättä. Tähän lopputulokseen ei vaikuta se, että Korkein oikeus, päinvastoin kuin maaoikeus, katsoo asiassa myös jääneen näyttämättä, että tien siirtämisestä haettuun paikkaan sinänsä aiheutuisi kevyelle liikenteelle tai kenellekään muullekaan tien käyttäjälle lainkohdassa tarkoitettua huomattavaa haittaa.

Tuomiolauselma

Maaoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Gustav Bygglin, Juha Häyhä, Ilkka Rautio ja Jukka Sippo. Esittelijä Elisa Mäntysaari (mietintö).

Esittelijän mietintö

Vanhemman oikeussihteerin Mäntysaaren mietintö kuului seuraavasti:

Asian taustaa

Kankaan yksityistie oli hakenut tietoimitusta tien peruskorjausta varten. H:n kuolinpesä (kuolinpesä) oli samassa yhteydessä vaatinut, että tietä siirrettään kuolinpesän omistamilla alueilla tilojen Mäntylä RN:o 4:7 ja Kannas RN:o 4:28 länsirajojen läheisyyteen, koska tien liikenne oli lisääntynyt huomattavasti. Kuolinpesä oli katsonut, että Mäntylä RN:o 4:7 tilan halkaiseva kylätie haittasi tilan käyttöä rakentamis- ja virkistystarkoituksiin. Edelleen kuolinpesä oli katsonut, että haettu yksityistien perusparannus tien leventämisen myötä tulisi tuhoamaan tilan kohdalle tien varteen istutetun noin kolmekymmentävuotiaan koivukujan. Kuolinpesä oli kertonut myös hakevansa alueella voimassa olevaan Kannonkosken kunnan Kivijärven rantaosayleiskaavan muuttamista, mikäli tien siirtäminen tapahtuisi. Kaikilla perikunnan jäsenillä oli metsä- ja puutarha-alan koulutus ja osakkaiden tahto oli yhdessä kehittää aluetta vapaa-ajanvietto-, puisto- ja loma-alueena. Tulevaisuudessa harkittavaksi tulisi myös tilojen käyttö esimerkiksi maatilamatkailualueena tai pienimuotoiseen luontoyrittämiseen. Tällaiseen toimintaan tilat kuolinpesän mukaan soveltuisivat hyvin, koska tilojen alueille oli 1970-luvun alusta lähtien istutettu muun ohessa useita satoja erityispuita, joten tila oli jo tällä hetkellä luonnoltaan ja maisemaltaan erityislaatuinen.

Asiakirjoissa esitetyn selvityksen mukaan kysymys on vanhasta kylätiestä, jota oli kuljettu yli 100 vuotta. Liikenne oli lisääntynyt rantarakentamisen johdosta ja koska Kankaan yksityistietä käytettiin varsinkin kesäaikaan melko paljon oikotienä Kannonkosken kirkonkylälle kuljettaessa. Sen sijaan vastaisuudessa liikenne ei tulisi enää lisääntymään, koska rantaosayleiskaavassa olleet rantarakennuspaikat oli jo rakennettu.

Tien siirtämisen edellytykset

Yksityistielain 38 b §:n 1 momentin mukaan tiestä tai sen käyttämisestä kiinteistön omistajalle johtuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi voidaan tie siirtää toiseen paikkaan hänen omistamillaan alueilla taikka erityisistä syistä muuallekin, jos se voi tapahtua aiheuttamatta kenellekään huomattavaa haittaa. Hallituksen esityksen (HE 166/2000 vp s. 12) mukaan tässä lainkohdassa tarkoitetun haitan syntyminen edellyttää, että olosuhteet kiinteistöllä ovat muuttuneet ja että tieoikeus on siten käynyt entistä rasittavammaksi verrattuna tieoikeuden perustamisajankohtaan. Esimerkkinä olosuhdemuutoksesta mainitaan, että kiinteistöllä harjoitettava toiminta on voinut muuttua aikaisempaa tehokkaammaksi tai että tien siirtäminen voisi mahdollistaa kiinteistön entistä tehokkaamman käytön. Lisäksi todetaan, että tien liikenne on saattanut lisääntyä tai muuttua entistä rasittavammaksi, vaikka kiinteistön käyttö olisikin säilynyt ennallaan. Rasittavuuden lisääntyminen sinänsä on seurausta muuttuneista olosuhteista. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi tieoikeuden haltijoiden käyttötavan muuttuminen ja tehostuminen, tierasitteen käyttäjäkunnan laajeneminen ja muuttuminen, sekä rasitetun tilan käyttötavan muuttuminen.

Yksityisistä teistä annetun lain (yksityistielaki) 16 §:n mukaan tieoikeus on pysyvänä käyttöoikeutena voimassa muun kiinteistöön kohdistuvan oikeuden estämättä ja se on aikaan nähden rajoittamaton. Tieoikeuden tarkoituksena on palvella oikeutettua kiinteistöä ja täydentää sen etuuksia esimerkiksi siten, että tieoikeus mahdollistaa oikeutetulle kiinteistölle pääsyn yleiselle tielle tieoikeuden rasittamien kiinteistöjen kautta. Lähtökohtaisesti tieoikeuteen kuuluvaa käyttövaltaa on käytettävä niin, ettei rasitettua kiinteistöä rasiteta enempää kuin on tarpeellista. Kiinteistöä rasittava tieoikeus ei saa muodostua esteeksi rasitetun kiinteistön käytön järkiperäiselle kehittämiselle ja tehostamiselle, mikäli tiestä tai sen käyttämisestä kiinteistön omistajalle aiheutuva haitta on yksityistielain 38 b §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin ja siinä säädetyin edellytyksin poistettavissa tai vähennettävissä. Estettä tien siirtämiseen ei ole, vaikka siitä toimenpiteestä koituisi hyötyä ainoastaan rasitetun kiinteistön omistajalle.

Kynnys tien siirtämisestä kiinteistön omistajan omilla alueilla ja hänen kustannuksellaan ei voi olla korkea. Kuitenkin on edellytettävä, että kiinteistön omistaja esittää objektiivisesti arvioitavissa olevia perusteita siitä, että tiestä tai sen käyttämisestä aiheutuu hänelle haittaa ja että vaadittu tien siirtäminen voisi poistaa tai vähentää tuollaista haittaa. Kiinteistönomistajan kaavailut tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvasta tilan käyttötarkoituksen muuttamisesta tai tilan käytön tehostamisesta eivät kuitenkaan yksinomaan voi olla perusteena yksityistielain 38 b §:n 1 momentin mukaiselle tien siirtämiselle silloinkaan, kun siirto tapahtuu kiinteistönomistajan omilla alueilla ja hänen kustannuksellaan. Korkein oikeus katsonee, että suunnitteluvaiheessa olevalta kiinteistön käyttötarkoituksen muutokselta tai kiinteistön käytön tehostamiselta on edellytettävä vähintäänkin sitä, että esitetty hanke on toteutettavissa oleva ja uskottava.

Tien siirtämisen edellytysten täyttymisestä

Kankaan yksityistie kulkee kuolinpesän omistuksessa olevien Mäntylä RN:o 4:7 ja Kannas RN:o 4:28 nimisten tilojen kautta. Sanottu tielinjaus halkoo kuolinpesän hallussa olevan kolmen tilan kokonaisuutta, johon kuuluu mainittujen tilojen lisäksi Kannas II RN:o 4:33 niminen tila. Tiloilla on aikaisemmin harjoitettu maataloutta, nykyisin tilakokonaisuus on kuolinpesän osakkaiden ympärivuotisessa vapaa-ajan käytössä. Tilojen alueet sisältyvät 19.1.1995 vahvistettuun lainvoimaiseen ja oikeusvaikutteiseen Kannonkosken kunnan Kivijärven osayleiskaavaan.

Sanotussa rantaosayleiskaavassa valtaosa kuolinpesän tilakokonaisuudesta on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). Tälle alueelle sijoittuu myös sekä nykyinen tie että siirtovaatimuksen kohteena oleva tielinjaus. Osa tilojen alueesta on kaavassa merkitty loma-asuntoalueeksi (RA), jolle on merkitty yksi rakennuspaikka. Viimeksi mainitulla alueella sijaitsee myös vanha maatilan talouskeskusalue rakennuksineen.

Muuttuneet olosuhteet ja haittojen lisääntyminen

Kuolinpesän omistaman tilakokonaisuuden käyttötarkoitus on muuttunut maatilataloudesta vapaa-ajan käyttöön ja tilakokonaisuutta halkovan yksityistien käyttäminen on lisääntynyt, joten tieoikeuden perustamisajankohtaan verrattuna olosuhteet ovat muuttuneet ja tien käyttäminen on ainakin määrällisen lisäyksen seurauksena käynyt rasittavammaksi.

Kankaan yksityistien vaikutuspiirissä olevat osayleiskaavaan merkityt rantarakennuspaikat on pääosin rakennettu. Osayleiskaavan mukainen vapaa-ajanasuminen on lisännyt Kankaan yksityistien liikennöintiä, lisäksi tietä käytetään läpikulkuliikenteeseen. Tien siirto on yksityistielain 38 b §:n 1 momentin mukaan mahdollista myös silloin kun se on välttämätön liikenneturvallisuutta koskevan haitan poistamiseksi. Vaikka asiassa on selvitetty, että Kankaan yksityistien käyttäminen on lisääntynyt, asiassa ei ole edes väitetty, että tien pysyttämisestä entisellä paikallaan aiheutuisi merkittävää liikenneturvallisuusriskiä, joten Korkein oikeus katsonee, ettei perusteita liikenneturvallisuudesta johtuvaan tien siirtämiseen ole.

Olemassa olevan rakennuskannan tai osayleiskaavassa merkityn rakennuspaikan käytön suhteen tiestä aiheutuvat haitat eivät nykyisen tien tai uuden tielinjauksen osalta juurikaan eroa toisistaan. Näin ollen yksityistielain 38 b §:n 1 momentissa tarkoitetun haitan poistamisen ja vähentämisen osalta ratkaisevaksi muodostuu se, millaista haittaa olemassaolevasta tiestä tai sen käyttämisestä aiheutuu tilan tulevalle käytölle ja miten tämä haitta olisi tien siirtämisellä poistettavissa tai vähennettävissä.

Kuolinpesä on esittänyt, että tilakokonaisuuden halkova tie haittaa tilojen käyttöä virkistys- ja rakennustarkoituksiin niin tällä hetkellä kuin tulevaisuudessa. Korkein oikeus katsonee, että koska nykyinen tie halkoo kuolinpesän tilakokonaisuutta, siitä aiheutuu tilakokonaisuuden käytön ja suunnittelun suhteen pirstoutumishaittaa verrattuna tilanteeseen, jossa tilakokonaisuuden käyttöä voitaisiin kehittää ja tehostaa yhtenä kokonaisuutena. Tältä osin tien siirtäminen kuolinpesän hakemaan paikkaan tarkoittaisi pirstoutumishaitan poistumista.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan nykyisin kuolinpesän tilakokonaisuutta käyttää seitsemän kuolinpesän osakasperhettä eli yhteensä 27 henkilöä ympärivuotisesti vapaa-ajan asumiskäyttöön, mutta muutoin tilakokonaisuuden käytön tehostaminen on lähinnä vasta suunnitteluasteella. Tilakokonaisuuden tulevasta käytöstä ei ole esitetty mitään yksilöityjä suunnitelmia tai selvityksiä tilalla tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavasta elinkeinotoiminnasta. Kuolinpesä on sinänsä esittänyt, että se tulisi hakemaan muutosta alueella voimassa olevaan rantaosayleiskaavaan, mikäli tien siirtäminen kuolinpesän vaatimaan paikkaan tapahtuisi.

Kaavallinen ratkaisu ja sen tarkistus

Kannonkosken kunnan aluearkkitehdin lausunnon mukaan kunta tulee tarkistamaan 1990-luvulla laaditut rantayleiskaavat tulevaisuudessa. Tällöin myös perikunnan omistamien tilojen osalta tullaan laatimaan kantatilaselvitys, jonka johdosta kaavallinen ratkaisu saattaisi muuttua. Lausunnon mukaan kuolinpesän vaatiman tielinjauksen siirto olisi järkevää, jotta alueen kehittäminen tulevaisuudessa rantojen osalta olisi mahdollista, mikäli tilojen alueella tulevaisuudessa harkittaisiin maatilamatkailua, puutarhanpitoa tai mikäli laadittavan kaavatarkistuksen johdosta tilojen rakennusoikeus muuttuisi.

Korkein oikeus katsonee, etteivät kuolinpesän tilakokonaisuuden mahdollisista tulevista käyttötarkoituksista esitetyt kaavailut sinänsä ole ristiriidassa voimassa olevan rantaosayleiskaavan kanssa, joskin kiinteistön hyödynnettävyys ja sen käytön tehostaminen on osaltaan riippuvainen myös osayleiskaavan tulevaisuudessa tapahtuvasta tarkistuksesta. Myös kaavan tarkistuksen yhteydessä tapahtuvassa maankäytön suunnittelussa tulee otettavaksi huomioon olemassa olevien teiden sijainti. Sen johdosta Korkein oikeus katsonee lisäksi, että mikäli tässä yhteydessä tilakokonaisuuden rakennusoikeus tulisi muuttumaan, ei tien sijainti ja siis sen siirtäminen pois ranta-alueen tuntumasta olisi mahdollisen lisärakennusoikeuden sijoittamisen kannalta vailla merkitystä.

Kiinteistön käytön muutossuunnitelmien asteesta

Kun kiinteistön omistaja vetoaa kiinteistön tulevaisuudessa tapahtuvaan käyttötarkoituksen muuttamiseen perusteena tien siirtämisen tarpeelle, ratkaisevaksi muodostuu, voidaanko hänen esittämiään kiinteistön käyttötavan muuttamista ja tehostamista koskevia kaavailuja pitää toisaalta riittävän uskottavina ja toisaalta sellaisina, että niiden toteuttaminen myös edellyttää tien siirtämistä. Tätä harkittaessa käsiteltävässä asiassa tulee ottaa huomioon, että kuolinpesä ei ole ollut tietoimituksen alkuunpanijana. Tietoimitus on käynnistynyt Kankaan yksityistien perusparannushankkeena, joka kuolinpesän alueella tarkoittaa nykyisen tien leventämistä viidestä metristä kymmeneen metriin ja todennäköisesti tarvetta kaataa tien varrella sijaitseva koivukuja. Tien peruskorjauksesta aiheutuu määrällisesti merkittäviä kustannuksia ja maisemallista muutosta. Tähän nähden kuolinpesän tien siirtämistä koskevan vaatimuksen esittämisajankohta sinänsä on ollut tarkoituksenmukainen.

Yksityistielain 38 b §:n 1 momentti edellyttää, että kiinteistönomistajan tulee näyttää, että olemassa olevasta tiestä tai sen käyttämisestä on haittaa hänen suunnittelemalleen kiinteistön käyttötavan muuttamiselle tai kiinteistön käyttämisen tehostamiselle, ja että tien siirtämisellä aiheutuva haitta voitaisiin poistaa tai sitä vähentää. Mikäli tällainen jää näyttämättä vaatimus tien siirtämisestä tulee hylättäväksi.

Harkittaessa kiinteistön käyttötarkoituksen muuttamista koskevien suunnitelmien valmiusasteelle asetettavia vähimmäisvaatimuksia tulee kiinnittää huomiota siihen, millaisilla edellytyksillä vaatimus tien siirtämisestä olisi esitettävissä uudelleen siinä vaiheessa, kun tilakokonaisuuden tulevasta käyttötarkoituksesta olisi päätetty ja sitä koskevat suunnitelmat olisivat valmistuneet. Sovellettavaksi tulee yksityistielain 38 b §:n lisäksi myös 103 §. Yksityistielain 103 §:n mukaan milloin olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet sen jälkeen, kun tietä varten tarvittavan oikeuden luovutuksesta tai tienpitovelvollisuudesta päätettiin taikka sovittiin, on asianosaisella oikeus saattaa kysymys uudelleen tutkittavaksi yksityistielain mukaan.

Käsiteltävänä olevan tietoimituksen yhteydessä yksityistielain 103 §:n edellytykset ovat niin ikään tulleet tutkittaviksi, mutta tuolloin lainkohdan edellyttämä olennainen olosuhteiden muutos on tullut verrattavaksi alunperin kylätienä yli 100 vuotta toimineen tien käytön ja sen aiheuttaman rasituksen kasvun muutoksiin, joihin nähden tien siirtämistä koskeneen vaatimuksen käsiteltäväksi ottamiselle ei ole ollut estettä. Sen sijaan tien siirtämistä koskevan asian uudelleen käsiteltäväksi ottamisen edellytyksenä yksityistielain 103 §:ssä lausuttujen edellytysten täyttyminen tulee verrattavaksi käsiteltävänä olevan yksityistietoimituksen lainvoimaiseen päätökseen. Tuolloin kiinteistönomistajan on saadakseen vaatimuksensa tien siirtämisestä uudelleen käsiteltäväksi uudessa toimituksessa osoitettava, että olemassa olevasta tiestä on huomattavaa haittaa hänen suunnittelemalleen kiinteistön käyttötarkoituksen muuttamiselle tai kiinteistön käyttämisen tehostamiselle. Näin ollen edellytykset hyväksyä tien siirtämistä koskeva vaatimus tulisivat tosiasiassa jatkossa muodostumaan huomattavasti ankarammaksi kuin ne käsiteltävän toimituksen yhteydessä olisivat muodostuneet.

Muutossuunnitelman arviointia

Yksityistien perusparannushanke on toimituksessa ratkaistu kuolinpesän tien siirtämistä koskeneen vaatimuksen perusteena olleen kiinteistökokonaisuuden käyttötarkoituksen muutosta koskeneiden suunnitelmien alustavuus huomioon ottaen tilakokonaisuuden nykyisen käytön ja käytettävyyden perustella, eikä tien nykyisestä sijainnista ole osoitettu aiheutuvan haittaa tai estettä tilakokonaisuuden käyttämiselle. Kuolinpesän esittämän perusteella on tässä vaiheessa näytetty, ettei nykyisestä tiestä tai sen käyttämisestä aiheutuisi kuolinpesän tilakokonaisuudelle muuta selvää haittaa kuin pirstoutumishaitta, joka estää tilan kehittämistä yhtenä kokonaisuutena ja joka haitta sinänsä olisi poistettavissa tien siirtämisellä. Muu nykyisen tien sijainnista aiheutuva haitta jää riippumaan siitä, millaiseen tilakokonaisuuden käyttöön aikanaan tultaisiin päätymään.

Kankaan yksityistien perusparannushankkeen johdosta kuolinpesä on joutunut esittämään vaatimuksen tien siirtämisestä sellaisessa vaiheessa, jossa tilakokonaisuuden suunnittelu vielä on ollut selkeästi keskeneräistä. Tien siirtämistä koskevalla vaatimuksella on pyritty siihen, ettei tiekunnan hakemuksen mukainen tien perusparannus tulisi sanelemaan olennaisesti tilakokonaisuuden tulevaa käyttämistä ja käytettävyyttä. Tämän johdosta Korkein oikeus kuitenkin katsonee, että siihen nähden, että tien siirtämistä koskevan hakemuksen saattaminen uudelleen toimituksen kohteeksi edellyttää yksityistielain 103 §:n edellytyksen täyttymistä, olisi käsiteltävänä olevan yksityistietoimituksen osalta kohtuutonta edellyttää kuolinpesältä yksityiskohtaisempaa selvitystä tai suunnittelua tilakokonaisuuden tulevasta käyttämisestä ja tien sellaiselle käyttämiselle aiheuttamasta haitasta.

Tien siirtämisen edellytysten täyttyminen

Korkein oikeus katsonee, että koska nykyinen tie pirstoo kuolinpesän tilakokonaisuuden ja kun muukin asiassa esitetty kokonaisuudessaan tukenee sitä, että kuolinpesällä on tilakokonaisuuden tulevaa käyttämistä koskevia uskottavia suunnitelmia, joiden toteuttaminen edellyttäisi tien siirtämistä nykyiseltä paikaltaan kuolinpesän toimituksessa esittämään paikkaan, tien siirtämisellä olisi mahdollista ainakin vähentää tiestä kiinteistölle aiheutuvaa haittaa.

Kuolinpesän osakkaat ovat lausuneet, että tien siirtäminen tapahtuisi kokonaan heidän omistamillaan alueilla siten, että tie sijoitettaisiin kulkemaan tilojen Mäntylä RN:o 4:7 ja Kannas RN:o 4:28 länsirajalla tai sen läheisyydessä, ja että he suorittavat tien siirtämisestä aiheutuvan kustannuseron. Yksityistielain 38 b §:n mukaisen tien siirtämisen edellytysten täyttymisen osalta ratkaisevaksi vielä jää, voiko tien siirto tapahtua aiheuttamatta kenellekään huomattavaa haittaa.

Tien siirtämisestä muille tienkäyttäjille aiheutuva haitta

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tilojen Mäntylä RN:o 4:7 ja Kannas RN:o 4:28 alueella tapahtuvan tien siirtämisen johdosta Kankaan yksityistien liittymä kantatiellä numero 77 tulisi siirrettäväksi nykyiseltä paikaltaan noin 200 metrin matkan. Kantatien laidassa oleva linja-autopysäkki kuitenkin jäisi entiseen eli lähellä nykyistä liittymää sijaitsevaan paikkaansa. Nykyinen Kankaan yksityistien liittymä jäisi myös entiseen paikkaansa tilustien liittymänä.

Asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen tien siirtämisestä aiheutuisi lähinnä kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden heikkenemistä, koska kantatien tieliittymän paikan vaihtuminen aiheuttaisi tarpeen kulkea 200 metrin matkan kantatien laitaa linja-autopysäkille tai kantatietä ylitettäessä nykyistä liittymää vastapäätä sijaitsevaan liittymään. Kyseisellä kantatien osalla on suhteellisen alhaiset liikennemäärät eikä kantatien ylitystä sinänsä ole pidetty vaarallisena. Näin ollen Korkein oikeus katsonee, että asiassa esitetty ei osoita, että tien siirtämisestä aiheutuisi kevyelle liikenteelle huomattavaa haittaa. Korkein oikeus katsonee myös, ettei asiassa muutoinkaan esitetty osoita, että tien siirtämisestä aiheutuisi kenellekään tienkäyttäjälle huomattavaa haittaa.

Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus katsonee, että yksityistielain 38 b §:n 1 momentissa esitetyt edellytykset siirtää tietä tiestä tai sen käyttämisestä kiinteistön omistajalle johtuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi ovat täyttyneet. Edelleen Korkein oikeus katsonee, että Kankaan yksityistiestä tai sen käyttämisestä kuolinpesän tilakokonaisuudelle aiheutuvaa haittaa voidaan poistaa tai sitä vähentää siirtämällä tie kulkemaan tilojen Mäntylä RN:o 4:7 ja Kannas RN:o 4:28 länsirajojen läheisyyteen kuolinpesän toimituksessa esittämän linjauksen mukaisesti. Sen johdosta asia tulee palauttaa toimitusmiehille edelleen käsiteltäväksi.

Ehdotus Korkeimman oikeuden kannanotoksi

Korkein oikeus katsonee, että maaoikeuden tuomio ja toimitusmiesten päätös kumotaan siltä osin kuin H:n kuolinpesän vaatimus tien siirtämisestä tilojen Mäntylä RN:o 4:7 ja Kannas RN:o 4:28 alueilla on hylätty. Sen johdosta asia palautettaneen tältä osin toimitukseen edelleen käsiteltäväksi. Toimitus tullee määrätä aloitettavaksi toimitusmiesten aloitteesta ja siinä huomioon ottaen palautuksen syy tullee määrätä tie H:n kuolinpesän hakemuksesta tarkemmin ilmenevään paikkaan tilojen Mäntylä RN:o 4:7 ja Kannas RN:o 4:28 alueille sekä lisäksi toimituksessa tullee määrätä tien leveydestä ja ratkaista tien siirtämisestä johtuvasta haitasta mahdollisesti aiheutuvat korvauskysymykset. Toimituksessa vanha tieoikeus tullee lakkauttaa siirtämisen myötä tarpeettomiksi käyviltä osin sekä tehdyt toimet tullee määrätä merkittäväksi karttaan. Toimituksessa on muutoinkin laillisesti meneteltävä.