Etusivu -
Tietoiskuja -
Korkeimman oikeuden toimitilat -
Pohjoisesplanadi 3
Pohjoisesplanadi 3
Korkein oikeus muutti Helsingin Kauppatorin laidalle Presidentinlinnan naapuriin vuonna 1934. Korkeimman oikeuden käytössä oli aluksi rakennuksen kaksi alinta kerrosta, kun taas kolmannessa eli ylimmässä kerroksessa toimi korkein hallinto-oikeus vuoteen 1984 asti.
Kapteeni Castegrenin talo
Nuoren pääkaupungin alkuvuosien keskeisimpiä arkkitehteja oli insinööriupseeri Pehr Granstedt. Hän suunnitteli useita kauppiastaloja Leopardin kortteliin, jossa korkein oikeus nykyisin sijaitsee. Yksi niistä oli satamakapteeni C.G. Castegrenin Pohjoisesplanadi 3:n tontille tilaama uudisrakennus. Kivinen rakennus valmistui ainakin itäiseltä osaltaan vuonna 1816 ja kokonaisuudessaan viimeistään 1830-luvulla. Rakennuksen maantasokerroksessa oli myymälätiloja sekä varastoja ja ylemmässä kerroksessa kaksi suurta asuntoa aputiloineen.
Pohjoisesplanadi 3:n rakennus vaihtoi 1800-luvulla useita kertoja omistajaa. Vuonna 1853 sen osti Forsströmin suku, joka piti siinä suosittua konditorialiikettä lähes kolme vuosikymmentä.
1870-luvun valokuvassa korkeimman oikeuden tuleva rakennus näkyy alkuperäisessä asussaan kaksikerroksisena. Valokuva Eugen Hoffers. Rajattu. Helsingin kaupunginmuseo.
Standertskjöldin palatsi
Menestynyt liikemies, eversti Hugo Standertskjöld (1844–1931) hankki Pohjoisesplanadi 3:n omistukseensa vuonna 1883. Hänen toimeksiannostaan arkkitehti Frans Anatolius Sjöström suunnitteli rakennuksen korottamisen ja laajentamisen. Rakennusrunkoa syvennettäessä syntyi muun muassa talon juhlava pääporras.
Standertskjöldin palatsi. Valokuva Asko Salokorpi. Rajattu. Helsingin kaupunginmuseo.
Rakennuksen korkeassa keskikerroksessa oli Standertskjöldin asuinhuoneisto. Kolmannessa kerroksessa sijaitsi hänen omistamansa Kaukas-osakeyhtiön konttori.
Standertskjöldin kodista tuli vuosikymmeniksi Helsingin seurapiirien kohtaamispaikka. Nykyisin täysistuntosalina toimivassa parvekkeellisessa salissa järjestettiin tanssiaisia.
Korkeimpien oikeuksien talo
Eversti Standertskjöld kuoli lapsettomana vuonna 1931. Pohjoisesplanadi 3:n uudeksi omistajaksi tuli Suomen valtio, joka osoitti kiinteistön oikeuslaitoksen käyttöön. Vuosina 1933–34 rakennus korjattiin arkkitehti Yrjö Sadeniemen johdolla. Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus muuttivat siihen vuonna 1934.
Korkeimman oikeuden täysistunto 1.10.1934. Puheenjohtajana on presidentti F.A.Pehkonen. KKO:n arkisto.
Rakennuksessa tehtiin vuosien varrella tarpeen mukaan pieniä muutoksia ja korjaustöitä. Suunniteltiinpa sen muuntamista tasavallan presidentin virka-asunnoksi, josta olisi ollut suora käynti linnaan. Suurempi remontti toteutettiin 1970-luvun alussa korkeimman hallinto-oikeuden käytössä olleessa kolmannessa kerroksessa, joka sai aikakaudelle tyypillisen pelkistetyn asun laskettuine kattoineen.
Rakennus kävi vähitellen liian pieneksi sekä korkeimman oikeuden että korkeimman hallinto-oikeuden käyttöön. Korkeimman oikeuden käytössä olikin 1970-luvulta alkaen ollut myös Kluuvikatu 3:ssa sijaitsevat työtilat. Kun korkein hallinto-oikeus muutti vuonna 1984 Fabianinkatu 15:n entiseen radiotaloon, korkein oikeus sai koko Pohjoisesplanadi 3:n käyttöönsä. Lisäksi korkeimmalle oikeudelle kunnostettiin viereinen Helenankatu 3:n rakennus.
Toimitilat ennen vuotta 1934
Helenankatu 3
Peruskorjaus vuosina 2008 - 2009
Teksti: KKO:n viestintä arkkitehti Tuula Pöyhiän rakennushistoriallisen selvityksen pohjalta.
|
