KKO:2009:85

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Hakemus Helsingin hovioikeudessa

Maarika L vaati 3.9.2009 hovioikeudelle toimittamassaan hakemuksessa, että hovioikeus määrää hänen huoltoonsa uskotun alaikäisen lapsen, 2.10.1994 syntyneen Gerliin N:n, heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon.

Asianomainen tuomioistuin Virossa oli 12.10.1998 uskonut Gerliin N:n holhoojalle ja huoltajalle kuuluvat oikeudet yksin Maarika L:lle. Gerliin N oli tullut luvattomasti Suomeen kesäkuussa 2009 äitinsä Diana T:n luokse, joka asui perheineen vakituisesti Suomessa.

Lapsen asuinpaikka oli Viro ja hänet oli luvattomasti jätetty palauttamatta sinne. Maarika L ei ollut antanut suostumustaan palauttamatta jättämiselle.

Lausuma

Diana T vastusti hakemusta ja vaati sen hylkäämistä. Gerliin N oli saapunut äitinsä luokse 7.6.2009 ilmoittamatta tulostaan etukäteen. Diana T oli yrittänyt kesän aikana järjestää tyttärensä palauttamista Viroon, mutta tämän voimakkaan vastustuksen vuoksi palauttaminen ei ollut onnistunut. Tuolloin 14-vuotias Gerliin N oli selvästi ilmoittanut oman tahtonsa olla palaamatta Viroon.

Diana T ilmoitti panneensa Tarton käräjäoikeudessa vireille Gerliin N:n huoltoa koskevan oikeudenkäynnin.

Lapsen kuuleminen

Kouvolan perusturvalautakunta oli hovioikeuden pyynnöstä selvittänyt lapsen mielipiteen, mielipiteen syyt sekä hänen kypsyytensä muodostaa itsenäinen mielipide.

Lisälausuma

Maarika L oli lisälausumassaan katsonut, että Gerliin N:n kertomus ja sille esitetyt perusteet vaikuttivat kypsymättömiltä. Maarika L oli edelleen vanhempainvastuussa lapsesta ja kyseenalaista oli, ymmärsikö tämä mielipiteensä merkityksen erityisesti ottaen huomioon biologisen äidin tilanne. Gerliin N oli sosiaaliviraston toimesta kiireellisesti sijoitettuna perhekotiin Suomessa. Hän ei ollut tai asunut biologisen äitinsä luona, eikä ollut mitään tietoa siitä, milloin äiti olisi siinä kunnossa, että voisi ottaa vastuun lapsistaan.

Hovioikeuden päätös 5.10.2009

Hovioikeus lausui, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 30 §:n mukaan Suomessa oleva lapsi, joka oli luvattomasti viety pois siitä valtiosta, jossa lapsella oli asuinpaikka, taikka jätetty luvattomasti palauttamatta, oli määrättävä heti palautettavaksi, jos lapsella välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä oli asuinpaikka valtiossa, joka oli Haagissa 25.10.1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn yksityisoikeuden alaa koskevan yleissopimuksen (Haagin sopimus) osapuoli. Lain 32 §:n mukaan lapsen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä oli pidettävä luvattomana, jos se loukkasi lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, jotka kuuluivat henkilölle, joko yksin tai yhdessä, sen valtion oikeusjärjestyksen mukaan, missä lapsella välittömästi ennen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä oli asuinpaikka ja näitä oikeuksia oli poisviemisen tai palauttamatta jättämisen hetkellä tosiasiallisesti käytetty. Lapsen huoltoa koskevilla oikeuksilla tarkoitettiin lain 33 §:n mukaan oikeuksia ja velvollisuuksia huolehtia lapsen henkilöä koskevista asioista, erityisesti oikeutta määrätä lapsen asuinpaikasta.

Haagin sopimuksen yhtenä päätavoitteena oli turvata lapsen nopea palauttaminen. Palauttamishakemuksen käsittelymenettely Haagin sopimuksen nojalla oli tarkoitettu yksinkertaiseksi ja nopeaksi menettelyksi, jonka tarkoituksena oli ainoastaan ratkaista, määrättiinkö lapsi palautettavaksi omaan asuinpaikkavaltioonsa. Palautuksen tarvetta harkittaessa ei tullut ratkaistavaksi, miten lapsen huolto oli lapsen edun mukaisesti järjestettävä. Sen vuoksi hovioikeus ei ottanut kantaa siihen, miten lasten huolto tulisi järjestää ja mitä lasten huollosta ehkä muussa yhteydessä tultiin määräämään.

Asiassa oli riidatonta, että lapsen asuinpaikkavaltio välittömästi ennen palauttamatta jättämistä oli ollut Viro. Asiassa oli myös riidatonta, että lapsen palauttamatta jättäminen loukkasi Maarika L:lle kuuluvia lapsen huoltoon kuuluvia oikeuksia. Asiassa ei ollut edes väitetty, etteikö Maarika L olisi käyttänyt huoltoonsa perustuvia oikeuksiaan taikka että hän olisi antanut palauttamatta jättämiseen suostumuksensa tai olisi sen joko nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksynyt. Näin ollen lapsen palauttamatta jättäminen oli edellä mainitun lain mukaan luvatonta. Lain 30 §:n mukaan tällöin oli lähtökohtana, että lapsi oli heti määrättävä palautettavaksi siihen valtioon, jossa hänellä oli asuinpaikka, eli tässä tapauksessa Viroon.

Kouvolan kaupungin perusturvalautakunnan lausunnon mukaan tuolloin 14-vuotias Gerliin N oli kertonut olevansa ehdottomasti sitä mieltä, ettei halunnut palata Maarika L:n luokse tai Viroon. Gerliin N oli sanonut, ettei häntä enää ole, jos hänen pitää palata Viroon. Syitä kysyttäessä Gerliin N oli vastannut sen olevan vaikea kysymys. Muuta syytä haluttomuudelleen palata Viroon kuin se, että L:n puolisot asuivat siellä ja olivat kauheita ihmisiä, Gerliin N ei ollut osannut esittää. Lausunnon mukaan Gerliin N oli ikäisekseen kypsä nuori, joka pohti asioita, mutta jossa oli myös nuoruuden ehdottomuutta. Edelleen lausunnon mukaan Gerliin N:n mielipide oli aito ja selkeästi ilmaistu, mutta siihen saattoi vaikuttaa hänen huolensa äidin voinnista ja tämän kyvystä huolehtia sisaruksista.

Hovioikeus lausui, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 34 §:n 1 momentin 3 kohdan ja Haagin sopimuksen 13(2) artiklan mukaan palauttamisesta voitiin kieltäytyä, jos lapsi, joka oli saavuttanut sellaisen iän ja kypsyyden, että hänen mielipiteeseensä oli aiheellista kiinnittää huomiota, vastusti palauttamista. Haagin sopimuksen mukainen lapsen palauttamista koskeva ratkaisu oli aina pidettävä erillään lapsen huoltoa koskevasta ratkaisusta. Artiklaa voitiin soveltaa, jos lapsi nimenomaisesti vastusti palauttamista asuinpaikkavaltioonsa, ei toisen vanhemman huoltoon asuinpaikkavaltion sijasta. Asuinpaikkavaltioon palauttamisen vastustamisen tuli olla luonteeltaan huomattavasti vahvempaa kuin sen ilmaiseminen, kummassa maassa lapsi mieluummin asuisi tai esimerkiksi toiveiden esittämistä, kuten normaalisti huoltoriidoissa.

Hovioikeuden mukaan kansainvälisessä oikeuskäytännössä artiklaa oli johdonmukaisesti sovellettu niin, että tapauksissa, joissa lapsi selvästi vastusti palauttamista toiveenaan jäädä kaappaajavanhemman luokse, oli lapsen mielipiteelle annettu vain vähän, jos ollenkaan, painoarvoa. Huoltokysymys tuli ratkaista vasta lapsen palauttamisen jälkeen asuinpaikkavaltion tuomioistuimessa, jonne myös tuli jättää lapsen mielipiteen kuuleminen siitä, kenen luona hän mieluummin asuisi. (Beaumont & McEleavy: The Hague Convention on International Child Abduction, s. 189)

Perusturvalautakunnan lausunnosta ilmeni, että Gerliin N oli ikätasoaan vastaavasti kehittynyt ja ilmeisesti riittävän kypsä ilmaisemaan mielipiteensä asumisesta. Edelleen lausunnon mukaan tuolloin 14-vuotias Gerliin N oli kertonut, ettei halunnut palata Maarika L:n luokse Viroon, vaan halusi olla äitinsä ja sisarusten luona. Syyksi vastustukselleen Viroon palaamiselle Gerliin N ei ollut kuitenkaan osannut sanoa muuta kuin, että ei halunnut asua samassa valtiossa L:n puolisoiden kanssa. Lisäksi Gerliin N ilmaisi haluavansa asua äitinsä luona. Hovioikeus totesi, että Gerliin N:n vastustukselleen esittämien perustelujen voitiin katsoa viittaavan siihen, ettei hän olisi ollut riittävästi selvillä siitä, mikä merkitys nyt käsiteltävällä asialla oli hänen tulevan elämänsä ja siitä mahdollisesti tehtävien ratkaisujen kannalta ja että hänen mielipiteeseensä ilmeisestikin vaikutti huoli äidistä ja tämän jaksamisesta. Hovioikeus kuitenkin katsoi lausunnon perusteella Gerliin N:n saavuttaneen sellaisen iän ja kypsyysasteen, että hänen mielipiteelleen oli annettava painoarvoa.

Näin ollen tuomioistuimen tuli harkita, oliko tämän tapauksen olosuhteissa asianmukaista palauttaa lapsi asuinpaikkavaltioonsa vai kieltäytyä palauttamisesta.

Hovioikeus totesi lapsen huoltoa ja asumista koskevan oikeudenkäynnin olevan vireillä lapsen asuinpaikkavaltiossa Virossa. Haagin sopimuksen yhtenä perustavana tavoitteena oli, että lapsen huoltoa koskeva oikeudenkäynti käytiin valtiossa, johon lapsella oli läheisimmät liittymät ja joka omasi tai kykeni parhaiten hankkimaan tarvittavat tiedot asian käsittelemistä varten.

Gerliin N oli Suomessa tällä hetkellä sosiaaliviranomaisten toimesta kiireellisesti lastensuojelulain 38 §:n nojalla sijoitettuna perhekotiin. Hovioikeudelle toimitetusta Kouvolan sosiaalipäivystyksen päätöksestä ilmeni, että hänet oli sijoitettu perhekotiin Diana T:n soitettua hätäkeskukseen saadakseen itselleen apua. Gerliin N oli edelleen perhekodissa ja sijoitukselle oli haettu jatkoa. Hän oli asunut koko ikänsä Virossa ja viron kieli oli hänen äidinkielensä, eikä hän ilmeisesti osannut suomen kieltä. Diana T oli pannut Virossa vireille oikeudenkäynnin Gerliin N:n huoltoa ja asumista koskien.

Hovioikeus totesi, että yhtenä Haagin sopimuksen päätavoitteena oli, paitsi lapsen nopea palauttaminen asuinpaikkavaltioonsa, myös se että lapsen huoltoa ja asumista koskeva riita käsiteltiin asuinpaikkavaltion tuomioistuimessa, jolla oli asian käsittelyyn parhaat valmiudet. Kansainvälisen oikeuskäytännön mukaan tuomioistuimen tulisi antaa harkinnassaan enemmän painoarvoa Haagin sopimuksen periaatteiden noudattamiselle kuin lapsen vastustukselle. Lisäksi tuomioistuimen tuli harkita, miten lapsen mielipide ja mielipiteen syyt sekä lapsen etuun vaikuttavat tapauksen tosiseikat suhteutuivat toisiinsa. Yleisesti ottaen kansainvälisessä oikeuskäytännössä teini-ikäisen itsenäisesti muodostama mielipide oli usein käytännössä muodostunut ratkaisevaksi ja vain yksittäistapauksessa ilmitulleiden vahvojen erityisten vastasyiden nojalla teini-ikäinen lapsi tulisi palauttaa hänen vastustuksestaan huolimatta. (em. teos, s. 199 - 200)

Gerliin N:n vastustusta voitiin sinänsä edellä todetusti pitää riittävän painavana, jotta tuomioistuin voisi kieltäytyä palauttamisesta. Asian tosiseikasto ja hänen kyvyttömyytensä perustella kantaansa puhuivat kuitenkin hänen mielipidettään vastaan. Ottaen huomioon tässä tapauksessa käsillä olleet erityiset syyt, erityisesti Gerliin N:n olosuhteet Suomessa, edellä kerrotut häneen Suomessa kohdistuneet lastensuojelutoimenpiteet ja vireillä oleva huoltoriita hänen asuinpaikkavaltiossaan sekä osaltaan Haagin sopimuksen perusperiaatteet ja tavoitteet, hovioikeus katsoi, että Gerliin N tuli palauttaa asuinpaikkavaltioonsa, jolla oli myös parhaat edellytykset huoltajuuskiistan ratkaisemiseen.

Näillä perusteilla hovioikeus määräsi Gerliin N:n heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Marjatta Möller, Elisabeth Bygglin ja Åsa Nordlund. Esittelijä Hanna Kurtto.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Diana T vaati valituksessaan, että hovioikeuden päätös Gerliin N:n palauttamisesta Viroon kumotaan.

Maarika L vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.

Diana T toimitti muutoksenhaulle säädetyssä määräajassa Korkeimpaan oikeuteen valituksen täydennyksen ja sen liitteenä 13.10.2009 päivätyn lääkärinlausunnon Gerliin N:n terveydentilasta, hoidosta ja elämäntilanteesta. Maarika L antoi valituksen täydennyksen johdosta vastauksen.

Diana T toimitti vielä Korkeimpaan oikeuteen lausuman. Lausuma lähetettiin tiedoksi Maarika L:lle.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Käsittelyratkaisu

Asian laadun vuoksi Korkein oikeus ottaa huomioon mainitun 13.10.2009 eli hovioikeuden päätöksen jälkeen annetun lääkärinlausunnon ja Diana T:n tänne 22.10.2009 toimittaman lausunnon. Lausunnon pyytäminen Maarika L:ltä sanotun lausunnon johdosta on ilmeisen tarpeetonta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asian tausta

1. Gerliin N on syntynyt 2.10.1994 Võrussa, Virossa. Gerliin N:ää koskevat huoltajan oikeudet on vuonna 1998 tuomioistuimen päätöksellä siirretty Maarika L:lle biologisten vanhempien suostumuksella. Gerliin N on asunut sen jälkeen Maarika L:n luona.

2. Gerliin N:n äiti Diana T on muutama vuosi sitten muuttanut asumaan Suomeen. Asiakirjoista ilmenee, että Gerliin N on kertonut tutustuneensa äitiinsä internetin välityksellä pari vuotta sitten. He olivat myös tavanneet toisensa kerran Virossa noin puolitoista vuotta sitten.

3. Gerliin N on omasta aloitteestaan poistunut kotoaan 7.6.2009 ja saapunut äitinsä luo Suomeen.

Sovellettavista säännöksistä

4. Asiassa on sovellettava lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain säännöksiä ottaen samalla huomioon Haagissa 25.10.1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn yksityisoikeuden alaa koskevan yleissopimuksen (Haagin sopimus) määräykset ja sopimuksen tavoitteet.

5. Haagin sopimuksen tarkoituksena on ensinnäkin turvata johonkin sopimusvaltioon luvattomasti viedyn tai sieltä luvattomasti palauttamatta jääneen lapsen pikainen palauttaminen. Edelleen tarkoituksena on turvata se, että sopimusvaltion oikeusjärjestykseen perustuvia huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia oikeuksia kunnioitetaan toisissa sopimusvaltioissa.

Kysymyksenasettelu

6. Asiassa on riidatonta, että lapsen palauttamatta jättäminen loukkaa lapsen huoltajalle Maarika L:lle kuuluvia lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Maarika L ei ole myöskään antanut palauttamatta jättämiseen suostumustaan eikä ole sitä hyväksynyt. Näin ollen lapsen palauttamatta jättäminen on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 32 §:n mukaan luvatonta. Lain 30 §:n mukaan on tällöin lähtökohtana, että lapsi on heti määrättävä palautettavaksi siihen valtioon, jossa hänellä oli asuinpaikka, eli Viroon.

7. Valituksen perusteella asiassa on kysymys siitä, voidaanko lapsen palauttamista koskeva hakemus hylätä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 34 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla lapsen vastustuksen vuoksi.

Selvitys lapsen olosuhteista Suomessa ja huoltoriidasta

8. Asiassa esitetyn 13.10.2009 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan Gerliin N on ollut Suomessa Diana T:n aloitteesta 14.8.2009 alkaen säännöllisessä avohoidossa nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja myös osastohoidossa ahdistuneisuuden, itsetuhoisten ajatusten ja viiltelyn vuoksi. Gerliin N:ää hoitaneen lääkärin mukaan Gerliin N:n tila on selvästi kohentunut hänen Suomessa olonsa aikana. Gerliin N on myös oppinut suomen kieltä erittäin nopeasti.

9. Gerliin N on ollut sijoitettuna perhekotiin Kouvolassa, ja hakemus sijoituksen jatkamisesta on vireillä hallinto-oikeudessa. Gerliin N on käynyt koulua Kouvolan seudulla maahanmuuttajaluokalla ja osoittanut monin tavoin viihtyvänsä hyvin asuinpaikkakunnallaan.

10. Diana T oli sairastunut elokuussa 2009 vaikeaan masennukseen, joka hänen kertomansa mukaan oli aiheutunut huolesta, että hänen perheenjäseneensä oli kohdistettu vakava rikos. Diana T:n aloitteesta Gerliin N ja hänen kolme sisarpuoltaan oli tällöin sijoitettu kodin ulkopuolelle. Näiden kolmen sisarpuolen osalta ei käsillä olevien tietojen mukaan valmistella huostaanottoa, vaan tarkoituksena on palauttaa lapset kotiin Diana T:n luokse heti hänen kuntouduttuaan tarpeeksi. Diana T ei ole tällä hetkellä sairaalahoidossa.

11. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Virossa ei ole vireillä Gerliin N:ää koskevaa huoltoriita-asiaa. Korkeimpaan oikeuteen 22.10.2009 toimitetun kirjoituksen mukaan Diana T:n tarkoituksena on panna vireille asia, jossa Diana T vaatii lapsen huollon siirtämistä itselleen.

Lapsen mielipide

12. Gerliin N:n mielipidettä palauttamiseen on selvitetty kuulemalla häntä kahdesti Kouvolan perusturvalautakunnan toimesta. Hovioikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin Gerliin N on kertonut olevansa ehdottomasti sitä mieltä, ettei hän halua palata Maarika L:n luokse tai ylipäätään Viroon. Selvityksen mukaan Gerliin N oli uhannut itsetuhoisella käyttäytymisellä, jos hänet palautettaisiin.

13. Perusturvalautakunnan lausunnosta ilmenee, että tämän hetkisillä olosuhteilla ja ympäristöllä ei voitu katsoa olevan ratkaisevaa vaikutusta Gerliin N:n mielipiteeseen. Gerliin N ei halunnut palata Viroon, ja sosiaaliviranomaisten käsityksen mukaan hän oli saavuttanut riittävän kypsyyden muodostaa mielipide, jolla oli merkitystä ja jota tuli pitää tärkeänä.

14. Asiassa on uutena selvityksenä esitetty 13.10.2009 päivätty nuorisopsykiatrian erikoislääkärin lausunto Gerliin N:n terveydentilasta, hoidosta ja elämäntilanteesta. Lausunto on perustunut kolmeen tapaamiseen (16.9.2009, 9.10.2009 ja 12.10.2009) lapsen kanssa sekä sairauskertomukseen. Lausunnon mukaan Gerliin N:llä on erittäin vahva tahto jäädä äidin luokse ja pysyä Suomessa. Hän ei lausunnon mukaan kärsi psyykkisestä häiriöstä, joka tekisi hänen mielipiteestään epäluotettavan.

Korkeimman oikeuden kannanotto

15. Diana T on vedonnut siihen, että lapsi on oman tahtonsa mukaisesti jäänyt palaamatta Viroon. Lapsen vastustuksen tulee olla ratkaiseva harkittaessa palautusta.

16. Maarika L on puolestaan vedonnut siihen, että hän on Gerliin N:n ainoa huoltaja ja näin ollen yhä vanhempainvastuussa lapsesta. Lapsen edun mukaista olisi palauttaa hänet Viroon ja sijoittaa hänet tarvittaessa perhekotiin tai vastaavaan paikkaan huoltokysymyksen selvittämisen ajaksi.

17. Korkein oikeus toteaa, että Gerliin N on useaan otteeseen selkeästi ilmaissut oman mielipiteensä Viroon palauttamisesta. Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta olettaa, etteikö Gerliin N olisi riittävän kypsä ilmaisemaan oman tahtonsa. Päinvastoin edellä kerrotuista perusturvalautakunnan kannanotosta ja lääkärinlausunnosta ilmenee varsin selvästi, että lapsen tahto on harkittu ja vakaa. Näin ollen sille, mitä yksittäisiä seikkoja lapsi on ilmaisun kantansa perusteiksi, ei ole annettava sellaista merkitystä, minkä hovioikeus on antanut.

18. Edellä kohdassa 5 selostetusta Haagin sopimuksen tarkoituksesta ilmenee, että sopimuksella pyritään turvaamaan lapsen huoltoa koskevien ratkaisujen noudattamista ja sitä, että huoltoa koskeva riita ratkaistaan siellä, missä lapsen asuinpaikka on. Sopimuksen mukaisella järjestelmällä pyritään torjumaan muun muassa se, että vanhempi rikkomalla lapsen huoltoa koskevaa päätöstä tai sopimusta omavaltaisesti siirtää lapsen pois asuinpaikastaan toiseen valtioon aikaansaadakseen muutoksen lapsen olosuhteissa, joilla sittemmin voi olla merkitystä lapsen huoltoon liittyvien ratkaisujen ja toimivallan kannalta.

19. Tässä tapauksessa lapsi on omasta aloitteestaan saapunut Virosta Suomeen tilanteessa, jossa mitään lapsen huoltoa koskevaa riita-asiaa ei ole ollut vireillä. Tällaista riita-asiaa ei ole vieläkään pantu vireille. Tämän lisäksi on otettava huomioon, että Haagin sopimuksen soveltamisalaan eivät enää kuulu 16 vuotta täyttäneet lapset. Nyt on kysymys 15-vuotiaasta lapsesta. Haagin sopimus antaa mahdollisuuden siihen, että tämän ikäisen lapsen ilmaisemalle omalle käsitykselle annetaan suuri painoarvo. Tämän vuoksi on Haagin sopimuksen tarkoituskin huomioon ottaen perusteltua lähteä siitä, että 15-vuotiaan lapsen vastustaessa palauttamista lasta ei ole määrättävä palautettavaksi.

20. Mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että Gerliin N on saavuttanut sellaisen iän ja kypsyyden, että hänen mielipiteeseensä on aiheellista kiinnittää huomiota. Koska hän on vastustanut palauttamista, ei palauttamisvaatimukseen voida suostua.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan. Maarika L:n hakemus Gerliin N:n palauttamisesta hylätään.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Kari Kitunen, Pertti Välimäki, Timo Esko ja Marjut Jokela. Esittelijä Nina Immonen.