KKO:2009:91

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Kanne ja vastaus Oulun käräjäoikeudessa

Kalle E:n kuolinpesän osakkaat, leski Kirsti E sekä rintaperilliset Marja N, Alli M ja Aila P vaativat kanteessaan, että kuolinpesän osakas Matti E velvoitetaan muuttamaan välittömästi kuolinpesän ja lesken yhteisessä omistuksessa olevalta, Kiimingissä sijaitsevalta tilalta ja luovuttamaan tila kuolinpesän ja lesken yhteishallintaan. Kiinteistö muodosti kuolinpesän pääasiallisen omaisuuden ja kiinteistöllä oli säilytettävänä kaikki kuolinpesän irtaimisto. Matti E oli omavaltaisesti ottanut kuolinpesän omaisuuden yksinomaiseen käyttöönsä ja rikkonut siten kuolinpesän yhteishallintoa. Matti E:n hallintaoikeus ei perustunut myöskään mihinkään vuokrasopimukseen. Matti E oli suostunut vastaamaan vain käyttämästään vedestä ja sähköstä, eivätkä kuolinpesän rahavarat riittäneet kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannusten kattamiseen. Lisäksi Matti E oli käytöksellään antanut aiheen uskoa, että kuolinpesän omaisuuden arvon säilyminen oli vaarassa.

Vastauksessaan Matti E katsoi, että kuolinpesän muut osakkaat eivät voineet ajaa kyseisen kaltaista kannetta yhtä osakasta vastaan. Matti E vaati kanteen hylkäämistä sillä perusteella, että hän oli loukkaamatta yhteishallintaa jatkanut asumista tilan pihapiirissä, joka oli vain murto-osa kuolinpesän ja lesken omistaman kiinteistön koko pinta-alasta. Hän oli asunut tilalla jo vuodesta 1961 lukien. Kysymys oli tosiasiassa vuokrasopimuksesta, koska Kalle E oli suullisesti ilmoittanut halustaan hyvittää asumisoikeudella Matti E:n tilalla tekemä työ.

Käräjäoikeuden tuomio 2.4.2008

Käräjäoikeus katsoi, että kuolinpesän muut osakkaat olivat voineet ajaa kannetta kuolinpesän hyväksi Matti E:tä vastaan. Käräjäoikeus totesi asiassa olleen kysymys siitä, oliko Matti E:llä oikeus pitää hallussaan tilaa, jonka omistivat toisaalta Kalle E:n kuolinpesä ja toisaalta leski Kirsti E. Perusteena hallinnalle oli esitetty Kalle E:n suullinen ilmoitus, että hän olisi vastaisuudessakin sallinut Matti E:n asumisoikeuden. Riippumatta siitä, oliko tällainen lausuma annettu, Matti E:n puolelta oli myönnetty, että kysymys oli toistaiseksi voimassa olevasta eli irtisanottavissa olevasta oikeudesta. Kun asiassa oli nostettu kanne, jossa oli vaadittu tilan luovuttamista, oli tällaisen irtisanomisen katsottava tapahtuneen.

Matti E:n puolelta ei ollut vedottu eikä asiassa ollut muutoinkaan viitteitä siitä, että jokin muu oikeusjärjestyksen hyväksymä peruste oikeuttaisi Matti E:n pitämään yksin hallussaan kuolinpesälle ja Kirsti E:lle kuuluvaa kiinteistöä.

Käräjäoikeus velvoitti Matti E:n välittömästi muuttamaan tilalta ja luovuttamaan omaisuus kuolinpesän ja Kirsti E:n yhteishallintaan.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Pekka Louhelainen.

Rovaniemen hovioikeuden tuomio ja päätös 26.11.2008

Matti E haki muutosta käräjäoikeuden tuomioon. Kalle E:n kuolinpesään 1.7.2008 määrätty pesänselvittäjä ja -jakaja asianajaja Anssi Holmberg ilmoitti hovioikeudessa ottavansa kanteen kuolinpesän osalta ajaakseen.

Hovioikeus totesi asiassa olevan riidatonta, että Matti E oli asunut vanhempiensa yhdessä omistamalla tilalla vuodesta 1961 lukien. Kanne oli perustunut siihen, että kuolinpesän osakkaiden tuli yhteisesti hallita kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta, sekä siihen, että Matti E oli estänyt toimillaan muita osakkaita käyttämästä ja hallitsemasta kiinteistöä ja että hänen toimiensa seurauksena kuolinpesän omaisuuden arvo aleni.

Perintökaaren 18 luvun 2 §:n mukaan osakasten tuli pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. Jaottomasta yhteisomistuksesta seurasi, että kenelläkään ei ollut oikeutta yksin hallita ja käyttää kuolinpesän omaisuutta. Yhteishallinnon tavoitteena oli pesän selvittäminen ja jakokuntoon saattaminen. Kuolinpesän yhteishallinto oli yksimielisyyshallintoa. Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät päässeet yksimielisyyteen, jäämistöomaisuutta hoitamaan voitiin määrätä pesänselvittäjä ja omaisuudesta voitiin määrätä turvaamistoimin.

Laissa ei tarkemmin säännelty kuolinpesän omaisuuden tosiasiallisen käytön järjestämisestä erimielisyyksien syntyessä. Toisin kuin esimerkiksi avioliittolaissa, missä säädettiin mahdollisuudesta velvoittaa toinen puoliso muuttamaan puolisoiden yhteisestä kodista, kuolinpesän osakkaiden osalta laissa ei säädetty mahdollisuudesta velvoittaa yhtä kuolinpesän osakasta muuttamaan kuolinpesään kuuluvalta kiinteistöltä.

Myös Matti E:llä oli kuolinpesän osakkuuteen perustuva oikeus käyttää kuolinpesän omaisuutta yhdessä muiden osakkaiden kanssa. Tähän nähden hänellä oli lähtökohtaisesti oikeus edelleen asua tilalla, jossa hänen kotinsa oli ollut yli 45 vuoden ajan. Joka tapauksessa häätö kodista merkitsi puuttumista perusoikeuksiin ja edellytti riidattoman tai näytetyn laillisen häätöperusteen.

Kun kuolinpesä oli luovutettu pesänselvittäjän hallintoon, yhteishallintasuhteen palauttaminen ei enää ollut mahdollista. Käräjäoikeus ei ollut ottanut asiassa näyttöä vastaan siltä osin kuin oli väitetty Matti E:n estävän Kirsti E:tä ja muita osakkaita käyttämästä kuolinpesän ja Kirsti E:n vielä osittamatonta omaisuutta tai aiheuttavan vakavan vaaran omaisuudelle tai sen arvon säilymiselle. Mainitut seikat olivat asiassa riidanalaisia eikä käräjäoikeus ollut käsitellyt häätövaatimuksen asiallisia edellytyksiä mainituilta osin. Asia oli tämän vuoksi palautettava käräjäoikeuteen.

Hovioikeus hylkäsi kanteen yhteishallintasuhteen palauttamista koskeneen vaatimuksen osalta ja palautti asian häätövaatimuksen edellytysten tutkimiseksi käräjäoikeuteen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Helinä Haataja, Virve Salo ja Pasi Oikkonen. Esittelijä Suvi Hannula.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa myönnettiin.

Kalle E:n kuolinpesän pesänselvittäjä, asianajaja Anssi Holmberg ja Kirsti E vaativat, että hovioikeuden ratkaisu kumotaan ja Matti E velvoitetaan välittömästi muuttamaan tilalta ja luovuttamaan tila pesänselvittäjän ja lesken yhteishallintaan.

Matti E vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Kalle E:n kuolinpesän osakkaita ovat leski Kirsti E sekä rintaperilliset Marja N, Alli M, Aila P ja Matti E. Kuolinpesän varoihin kuuluu puolet Kiimingissä sijaitsevasta tilasta. Toisen puolen omistaa Kirsti E. Kirsti E omasta puolestaan ja Kalle E:n kuolinpesän osakkaana sekä kuolinpesän muut osakkaat Matti E:tä lukuun ottamatta ovat käräjäoikeudessa vaatineet Matti E:n velvoittamista muuttamaan mainitulta kiinteistöltä ja luovuttamaan se kuolinpesän ja Kirsti E:n yhteishallintaan. Kuolinpesään on asian hovioikeudessa vireillä ollessa määrätty pesänselvittäjäksi asianajaja Holmberg, joka on ilmoittanut ottavansa kanteen kuolinpesän puolesta ajettavakseen. Kirsti E on jatkanut omalta osaltaan kanteen ajamista.

2. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys ensiksi kuolinpesän osakkaiden oikeudesta ajaa kysymyksessä olevaa kannetta kuolinpesän yhtä osakasta vastaan ja kuolinpesän puhevallan käyttämisestä pesänselvittäjän määräämisen jälkeen sekä toiseksi kanteen hyväksymisen edellytyksistä.

Kanneoikeus

3. Perintökaaren 18 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan kuolinpesän osakkaalla on oikeus ajaa kannetta pesän hyväksi. Säännöksestä ei ilmene, tarkoitetaanko siinä vain muuta kuin kuolinpesän osakasta vastaan ajettavaa kannetta vai koskeeko säännös myös tilannetta, jossa kuolinpesän osakas ajaa kannetta toista osakasta vastaan.

4. Mainittu säännös on poikkeus perintökaaren 18 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevästä periaatteesta, jonka mukaan kuolinpesä kuuluu ennen perinnönjakoa osakkaiden yhteishallintoon. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1973 II 22 katsonut, että kuolinpesän muut osakkaat eivät voineet ajaa osakkaana myös ollutta leskeä vastaan kannetta, jossa vaadittiin tämän velvoittamista muuttamaan kuolinpesään kuuluvasta rakennuksesta. Myöhemmässä ratkaisussaan KKO 1987:46 Korkein oikeus on kuitenkin katsonut, että kuolinpesän osakkaalla oli perintökaaren 18 luvun 2 §:n 2 momentin nojalla oikeus ajaa vahingonkorvauskannetta pesän hyväksi toista osakasta vastaan.

5. Kun kuolinpesän omaisuus luovutetaan pesänselvittäjän hallintoon, pesän selvittämistä koskeva päätöksenteko siirtyy pesänselvittäjälle. Pesänselvittäjän tehtävänä on perintökaaren 19 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan ryhtyä kaikkiin pesän selvittämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Pesänselvittäjällä on mainitun luvun 13 §:stä ilmenevä kanneoikeus pesää koskevissa asioissa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että pesänselvittäjällä on oikeus ajaa esimerkiksi velkomus- tai häätökannetta myös kuolinpesän osakasta vastaan (KKO 1979 II 130, KKO 2005:45 ja KKO 2008:108).

6. Korkein oikeus katsoo, että kuolinpesän osakkaan ja pesänselvittäjän oikeutta ajaa kannetta pesän hyväksi on perusteltua arvioida samalla tavoin. Näin ollen pesän osakkaalla on kuolinpesän yhteishallinnon kestäessä samanlainen oikeus ajaa kannetta omissa nimissään pesän hyväksi kuin pesänselvittäjälläkin on sen jälkeen, kun pesän omaisuus on luovutettu pesänselvittäjän hallintoon. Mahdollisuutta esittää hallinnan palauttamista koskeva vaatimus myös yksittäistä kuolinpesän osakasta vastaan puoltaa sekin, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukainen turvaamistoimikin voidaan vastaavassa tilanteessa antaa tällaista osakasta vastaan.

7. Kuolinpesän osakkailla on siten ollut oikeus esittää yhtä osakasta kohtaan vaatimus tämän velvoittamisesta muuttamaan kuolinpesään osaksi kuuluvalta kiinteistöltä. Pesänselvittäjällä on oikeus jatkaa mainitun kanteen ajamista kuolinpesän puolesta. Kirsti E:llä on kanneoikeus myös kiinteistön osaomistajana.

Esitetyt kanne- ja vastausperusteet

8. Asiassa on riidatonta, että vuonna 1959 syntynyt Matti E on asunut kiinteistöllä vuodesta 1961 lähtien ensin yhdessä vanhempiensa kanssa sekä sittemmin yksin Kirsti E:n muutettua palvelutaloon ja Kalle E:n kuoltua vuonna 2007.

9. Kantajina alun perin olleet leski ja kuolinpesän osakkaat ovat esittämänsä vaatimuksen tueksi vedonneet ensinnäkin siihen, että Matti E oli rikkonut kuolinpesän omaisuuteen kohdistuvaa osakkaiden yhteishallintaa ottamalla kuolinpesään kuuluvat rakennukset ja niissä olevan irtaimiston yksinomaiseen käyttöönsä sekä estämällä Kirsti E:tä ja kuolinpesän muita osakkaita käyttämästä pesän omaisuutta tai edes tarkastamasta sen tilaa. Lisäksi kanteessa on vedottu siihen, että kuolinpesän omaisuuden ja sen arvon säilymiselle oli Matti E:n käyttäytymisen johdosta aiheutunut vakavaa vaaraa.

10. Matti E on vedonnut kanteen hylkäämisen perusteena ensinnäkin siihen, että hänen ja Kalle E:n välille oli syntynyt huoneenvuokrasopimus kiinteistöllä olevien rakennusten ja niihin liittyvän pihapiirin käyttämisestä, kun hänen oli pitkään sallittu asua tuossa kodissaan kiinteistön kunnossapitoa vastaan. Matti E:n mukaan vuokrasopimuksen olemassaolo oli vahvistettu Kalle E:n ennen kuolemaansa antamalla toteamuksella siitä, että Matti E:n oikeudesta asua kiinteistöllä "tulisi tehdä jokin lappu".

11. Edelleen Matti E on vastustanut kannetta kiistämällä väitteet siitä, että hänen asumisensa kiinteistöllä tai muukaan menettelynsä olisi aiheuttanut vaaraa kiinteistölle tai sen arvon säilymiselle tai että hän olisi estänyt muita osakkaita vierailemasta kiinteistöllä. Hän on lisäksi katsonut, että perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen kodin suojaa koskevat säännökset ovat esteenä kanteen hyväksymiselle.

Kanteen hyväksymisen edellytyksistä

12. Korkein oikeus toteaa, että kuolinpesän osakkaalla ei ole pesän ollessa osakkaiden yhteishallinnossa oikeutta yksin omaksi edukseen käyttää kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta, elleivät muut osakkaat ole tätä nimenomaisesti tai tosiasiallisesti hyväksyneet. Osakkaiden yhteisomistus on luonteeltaan jaotonta ja yhteishallinnossa osakkaat päättävät yhdessä pesän omaisuuden käyttämisestä.

13. Jos kuolinpesän omaisuus luovutetaan pesänselvittäjän hallintoon, pesänselvittäjälle siirtyy oikeus päättää kuolinpesään kuuluvan omaisuuden käyttämisestä. Pesänselvittäjä voi myös tarvittaessa ajaa häätökannetta jäämistöön kuuluvan rakennuksen tai huoneiston saamiseksi kuolinpesän hallintaan henkilöltä, joka pitää sitä oikeudettomasti hallussaan, mikäli pesänselvittäjä katsoo pesän selvittämisen sitä edellyttävän (KKO 2008:108, kohta 3). Toisaalta pesänselvittäjä voi sopia tai sallia, että joku osakkaista voi perinnönjakoon saakka käyttää kiinteistöä tai kuolinpesän muuta omaisuutta. Kuolinpesään kuuluvan rakennuksen tai huoneiston käyttö ei yleensä olekaan esteenä pesän selvittämiselle ja jäämistön jakokuntoon saattamiselle.

14. Kotia ja kotirauhaa perus- ja ihmisoikeutena turvataan perustuslain 10 §:n yksityiselämän suojaa koskevalla säännöksellä ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 8 artiklalla, jonka 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus nauttia muun muassa kotiinsa kohdistuvaa kunnioitusta. Artiklan 2 kohdan mukaan viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä esimerkiksi muiden henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi. Toisaalta myös omistusoikeus on turvattu perustuslain 15 §:n säännöksen ja ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklan mukaisesti.

15. Kodin suojaa koskevista säännöksistä ja määräyksistä johtuu, että kodissa asumiseen voidaan puuttua vain lailla säädetyin perustein silloin, kun se on välttämätöntä esimerkiksi toisen omistus- tai muun oikeuden suojelemiseksi. Lisäksi kodin suojaan kohdistuvan päätöksentekomenettelyn täytyy turvata suojaan kohdistuvien vaatimusten perusteiden asianmukainen selvittäminen. Korkein oikeus katsoo, ottaen huomioon myös kodin suojasta johtuvat rajoitukset, kanteen hyväksymisen edellyttävän joko selvitystä kanteen perusteeksi esitetyistä seikoista tai pesänselvittäjän perusteltua ilmoitusta, jonka mukaan Matti E:n häätäminen on tarpeen pesän selvittämiseksi.

16. Tässä tapauksessa pesänselvittäjä on ainoastaan ilmoittanut jatkavansa kanteen ajamista kantajina alun perin olleiden osakkaiden esittämillä perusteilla. Pesänselvittäjä ei ole vedonnut siihen, että Matti E:n asuminen kiinteistöllä olisi esteenä pesän selvittämiselle.

17. Asia on käräjäoikeudessa ollut riitainen siltä osin, onko Matti E estänyt Kirsti E:tä ja kuolinpesän muita osakkaita käyttämästä kiinteistöä tai onko Matti E:n menettely ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa kuolinpesän omaisuudelle tai sen arvon säilymiselle. Näistä riitaisista seikoista esitettäväksi tarjottua näyttöä ei ole käräjäoikeudessa otettu vastaan.

18. Asian käsittelyä on näin ollen hovioikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin jatkettava käräjäoikeudessa.

Päätöslauselma

Hovioikeuden ratkaisu sekä käräjäoikeuden tuomio kumotaan. Asia palautetaan Oulun käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Kari Kitunen, Hannu Rajalahti, Ilkka Rautio ja Timo Esko. Esittelijä Kirsti Uusitalo.