KKO:2010:21

Asian taustatiedot

Teekkaritoiminnan edistämisyhdistykselle oli valittu 19.12.2000 pidetyssä kokouksessa uusi hallitus (uusi johtokunta), johon eivät olleet enää kuuluneet aikaisemman hallituksen jäsenet (vanha johtokunta, jonka puheenjohtaja oli ollut AK). Yhdistystä vastaan oli nostettu vanhan johtokunnan piiriin kuuluvien henkilöiden toimesta 16.3.2001 kanne uuden johtokunnan jäsenten valintaa koskevien päätösten julistamiseksi mitättömiksi tai pätemättömiksi. Helsingin käräjäoikeus oli 20.3.2001 antamallaan päätöksellä kieltänyt 19.12.2000 tehtyjen päätösten täytäntöönpanon yhdistyslain 34 §:n nojalla.

Helsingin käräjäoikeus oli yhdistyksen uuden johtokunnan puheenjohtajan EI:n ja hänen myötäpuoltensa tekemän turvaamistoimivaatimuksen johdosta 6.6.2001 väliaikaisesti ja 29.10.2002 lopullisena antamassaan päätöksessä kieltänyt AK:ta ja muita vanhan johtokunnan jäseniä ryhtymästä mihinkään yhdistysoikeudellisiin toimenpiteisiin, joilla he pyrkisivät kutsumaan koolle tai pitämään yhdistyksen tai sen hallituksen kokouksen tai täytäntöönpanemaan eräitä päätöksiä. Yhdistyksen välttämättömien juoksevien asioiden hoitaminen oli lopullisen päätöksen perusteluissa rajattu kiellon ulkopuolelle.

Vanha johtokunta oli 7.6.2001 pitämässään kokouksessa päättänyt palkata tarvittaessa asianajaja TV:n avustajaksi yhdistykseen kohdistuvissa oikeudellisissa asioissa ja valtuuttanut AK:n vastaamaan yhteydenpidosta asianajaja TV:hen.

Helsingin käräjäoikeus oli 20.6.2002 antamallaan tuomiolla julistanut yhdistyksen kokouksen 19.12.2000 tekemät päätökset uuden hallituksen valinnasta mitättömiksi. Tuomiosta oli valitettu Helsingin hovioikeuteen.

Vanhan johtokunnan puheenjohtaja AK oli 31.10.2002 antanut yhdistyksen nimissä Asianajotoimisto Veikko Palotie & Co Oy:lle (asianajotoimisto) toimeksiannon laatia kielteiset vastaukset yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle kutsumista koskeviin vaatimuksiin, joita yhdistyksen jäsenet olivat esittäneet hallintoviranomaisissa ja -tuomioistuimissa. Asianajotoimiston puolesta tehtävää hoitanut asianajaja TV oli ollut tietoinen uuden johtokunnan valitsemisesta 19.12.2000, vaikka sitä ei ollut merkitty yhdistysrekisteriin.

Helsingin hovioikeus oli 10.2.2005 antamallaan tuomiolla kumonnut käräjäoikeuden 20.6.2002 antaman tuomion ja 20.3.2001 määräämän täytäntöönpanokiellon sekä hylännyt 19.12.2000 tehtyihin valintapäätöksiin kohdistuneen kanteen.

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Kanne ja vastaus Helsingin käräjäoikeudessa

Asianajotoimisto vaati yhdistystä vastaan 23.10.2006 vireille tulleessa kanteessa, että yhdistys velvoitetaan suorittamaan asianajotoimiston yhdistyksen yhdistysrekisteriin merkityltä hallituksen puheenjohtajalta AK:lta 31.10.2002 saamansa toimeksiannon perusteella suorittamista asianajopalveluista 23 598,77 euroa korkoineen. Asianajotoimisto vetosi myös siihen, että toimeksiannossa oli ollut kysymys sellaisten juoksevien asioiden hoitamisesta, jotka oli jätetty Helsingin käräjäoikeuden 29.10.2002 antaman turvaamistoimipäätöksen ulkopuolelle.

Yhdistys vastusti kannetta. Yhdistyksen uusi johtokunta, joka ainoastaan oli voinut edustaa yhdistystä, ei ollut antanut toimeksiantoa. Asianajaja TV oli ollut tietoinen uuden johtokunnan valitsemisesta. Kysymys oli ollut myös mainitussa turvaamistoimipäätöksessä kielletyn toimenpiteen hoitamisesta.

Käräjäoikeuden tuomio 28.5.2007

Käräjäoikeus totesi, että 19.12.2000 pidetyn yhdistyksen kokouksen jälkeen oli ollut edellä asian taustatietoina selostettujen päätösten perusteella epäselvää, mikä taho oli edustanut yhdistystä. Tätä osoitti sekin, ettei rekisteriviranomainen ollut rekisteröinyt yhdistykselle tuolloin valittua uutta johtokuntaa. Riidatonta kuitenkin oli, että asianajaja TV oli tiennyt uuden johtokunnan valitsemisesta. Käräjäoikeus katsoi edelleen, että yhdistyksellä ei voinut olla kahta johtokuntaa ja että sillä tulisi olla toimiva johtokunta.

Käräjäoikeus katsoi pääsäännöksi, että johtokunnan vaihtaminen tuli yhdistystä sitovaksi heti, kun vaihtamista koskeva yhdistyksen päätös oli tehty, eikä päätöksen rekisteröinnillä eikä sillä, että päätöstä oli moitittu, ollut merkitystä.

Asianajotoimeksiannossa tarkoitetussa hallintoasiassa oli lääninhallituksen ja hallinto-oikeuksien taholta kuultu vanhaa johtokuntaa. Tämä oli ollut ymmärrettävää huomioon ottaen turvaamistoimi- ja täytäntöönpanokieltopäätökset, uuden johtokunnan valintaa koskevan moiteoikeudenkäynnin vireilläolo, uuden johtokunnan toimiminen hakijana hallintoasiassa ja selkeän tilanteen ratkaisemiseen vaikuttavan oikeusohjeen puuttuminen.

Käräjäoikeus katsoi yhdistyksen tarvinneen asianajajaa sen jälkeen, kun hallintoviranomaiset olivat päättäneet kuulla vanhaa johtokuntaa. Asianajotoimiston puolesta oli tässä tehtävässä toiminut asianajaja TV. Yhdistys oli vastuussa toimeksiannosta siltä osin kuin TV oli edustanut yhdistystä hallintoprosesseissa.

Käräjäoikeus velvoitti yhdistyksen suorittamaan asianajotoimistolle hallintoprosessien hoitamisen osalta 10 000 euroa korkoineen hyläten vaatimuksen enemmälti.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Tuula Myllykangas.

Helsingin hovioikeuden tuomio 30.10.2008

Asianajotoimisto ja yhdistys valittivat hovioikeuteen.

Hovioikeus katsoi, että yhdistyksen uudella johtokunnalla ei ollut ollut toimivaltaa yhdistyksen asioissa sen jälkeen, kun Helsingin käräjäoikeus oli 20.3.2001 keskeyttänyt yhdistyksen 19.12.2000 pidetyn kokouksen päätösten täytäntöönpanon. Uusi johtokunta oli kuitenkin edustanut yhdistystä näiden päätösten moitetta koskevassa asiassa. Toisaalta käräjäoikeuden turvaamistoimipäätös 6.6.2001, jolla käräjäoikeus oli kieltänyt vanhaa johtokuntaa kutsumasta koolle tai pitämästä yhdistyksen tai sen hallituksen kokouksen taikka täytäntöönpanemasta eräitä päätöksiä, oli mahdollistanut vanhan johtokunnan toiminnan tietyissä rajoissa. Käräjäoikeuden päätösten keskinäinen ristiriitaisuus oli hovioikeuden mukaan johtanut siihen, että moitekanteen vireillä ollessa yhdistystä olivat voineet edustaa sekä vanha että uusi johtokunta. Tässä epäselvässä tilanteessa hallintoviranomainen oli kääntynyt vanhan johtokunnan puoleen pyytäessään yhdistykseltä lausumaa yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle kutsumista koskeneessa asiassa.

Yhdistyslain 35 §:n mukaan yhdistyksen hallituksen oli lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan hoidettava yhdistyksen asioita huolellisesti. Lausuman antaminen viranomaiselle oli sellainen välttämätön toimi, johon yhdistyksen edustajien täytyi huolellisuusvelvoite huomioon ottaen ryhtyä. Yhdistyksen velvollisuus oli ollut vastata hallintoviranomaisen lausumapyyntöön mahdollisen vahingon välttämiseksi. Toimistaan ja niiden oikeellisuudesta johtokunta eli hallitus oli vastuussa yhdistykselle. Asian oikeudellinen epäselvyys huomioon ottaen ei ollut ollut mahdollista, että huolellinen yhdistyksen edustaja olisi toimittanut lausuman hallintoviranomaiselle ilman oikeudellista asiantuntemusta. Näillä ja käräjäoikeuden esittämillä perusteilla hovioikeus katsoi, kuten käräjäoikeus, että vanhalla johtokunnalla, jota tuolloin oli johtanut AK, oli ollut oikeus antaa asianajotoimistolle yhdistystä sitova toimeksianto hallintoviranomaisille annettavia lausumia varten.

Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Ilkka Sinisalo, Marja Kartano ja Arja Mäki. Esittelijä Johanna Helminen.

Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa myönnettiin.

Valituksessaan yhdistys vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään tai yhdistyksen maksuvelvollisuus Asianajotoimisto Veikko Palotie & Co Oy:lle ainakin alennetaan 6 115 euroksi.

Asianajotoimisto vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Teekkaritoiminnan edistämisyhdistykselle oli 19.12.2000 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa valittu uusi hallitus (uusi johtokunta), johon eivät olleet enää kuuluneet aikaisemman hallituksen (vanha johtokunta) jäsenet.

2. Vanhan johtokunnan piiriin kuuluvien henkilöiden toimesta oli 16.3.2001 Helsingin käräjäoikeudessa saatettu yhdistystä vastaan vireille kanne, jossa oli vaadittu uuden johtokunnan jäsenten valintaa koskevien päätösten julistamista mitättömiksi tai pätemättömiksi. Käräjäoikeus oli 20.3.2001 antamallaan päätöksellä yhdistyslain 34 §:n nojalla määrännyt, ettei 19.12.2000 pidetyn kokouksen päätöksiä saanut panna täytäntöön tai, mikäli niiden täytäntöönpanoon oli jo ryhdytty, että täytäntöönpano keskeytettiin. Määräys on koskenut muun muassa uuden johtokunnan jäsenten valitsemista.

3. Helsingin käräjäoikeus oli tämän jälkeen muun muassa uuden johtokunnan puheenjohtajan tekemän turvaamistoimihakemuksen johdosta ensin päätöksessään 6.6.2001 väliaikaisesti ja sitten lopullisesti päätöksessään 29.10.2002 kieltänyt vanhan johtokunnan puheenjohtajaa AK:ta ja muita tuon johtokunnan jäseniä ryhtymästä mihinkään yhdistysoikeudellisiin toimenpiteisiin, joilla he pyrkisivät kutsumaan koolle tai pitämään yhdistyksen tai sen hallituksen kokouksen taikka täytäntöönpanemaan eräitä käräjäoikeuden mainitsemia päätöksiä. Jälkimmäisen päätöksen perusteluissa on mainittu, että yhdistyksen välttämättömien asioiden hoitaminen ei kuulunut kiellon piiriin.

4. Helsingin käräjäoikeus oli 20.6.2002 antamallaan tuomiolla julistanut yhdistyksen kokouksessa 19.12.2000 tehdyt päätökset uuden hallituksen valinnasta mitättömiksi. Helsingin hovioikeus oli 10.2.2005 antamallaan tuomiolla kumonnut käräjäoikeuden tuomion ja 20.3.2001 määräämän täytäntöönpanokiellon sekä hylännyt 19.12.2000 tehtyihin uuden hallituksen valintaa koskeviin päätöksiin kohdistuneen kanteen. Yhdistysrekisteriin on 17.5.2005 tehty merkintä hallituksen puheenjohtajan ja nimenkirjoittajan vaihtumisesta.

5. Vanhan johtokunnan puheenjohtaja AK oli 31.10.2002 antanut yhdistyksen nimissä Asianajotoimisto Veikko Palotie & Co Oy:lle toimeksiannon vastausten antamiseen yhdistyksen koolle kutsumista koskeviin vaatimuksiin, joita yhdistyksen jäsenet olivat tehneet hallintoviranomaisissa ja -tuomioistuimissa. Asiassa on todettu riidattomaksi, että asianajotoimiston puolesta asiaa hoitanut asianajaja TV on ollut toimeksiantoa annettaessa tietoinen yhdistykselle 19.12.2000 valitusta uudesta johtokunnasta.

6. Korkeimmassa oikeudessa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko AK mainituissa olosuhteissa voinut antaa asianajotoimistolle yhdistystä sitovan toimeksiannon.

Yhdistyksen hallituksen toimivallasta ja kelpoisuudesta

7. Yhdistyslain 35 §:n 1 momentin mukaan yhdistyksellä on oltava hallitus, jonka on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallitus myös edustaa yhdistystä. Säännöksestä ilmenevä yhdistyksen hallituksen asema on samanlainen kuin yleensä yksityisoikeudellisissa yhteisöissä. Hallituksella on siis sekä toimivalta että kelpoisuus yhdistyksen toimielimenä.

8. Yhdistyslain 8 §:n 5 kohdan mukaan hallituksen jäsenen toimikaudesta määrätään yhdistyksen säännöissä. Käytännössä hallituksen jäsenen toimikausi voi päättyä säännöissä määrätyn ajanjakson kuten kalenterivuoden päätyttyä tai silloin, kun yhdistyksen kokouksessa valitaan uusi hallituksen jäsen aikaisemman tilalle. Lain 23 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan yhdistyksen kokouksessa voidaan päättää hallituksen tai sen jäsenen erottamisesta.

9. Yhdistyslain 35 §:n säännöksestä ja yleisistä yhteisöoikeudellisista periaatteista johtuu, että yhdistyksessä voi olla vain yksi hallitus. Toisaalta yhdistyksen asioiden hoitaminen voi vaatia, että yhdistyksellä on edustaja silloinkin, kun esimerkiksi kokousta uuden hallituksen valitsemiseksi ei ole vielä voitu järjestää vanhan hallituksen toimikauden päätyttyä. Tällaista tilannetta varten on yhdistysoikeutta koskevassa kirjallisuudessa puollettu näkemystä, että vanhan hallituksen toimikausi voisi vielä jatkua, kuitenkin toimivallan ollessa rajoitettu. Vanhan hallituksen ensisijaisena tehtävänä olisi huolehtia yhdistyksen kokouksen koolle kutsumisesta uuden hallituksen valitsemista varten. Tehtäviin voisi kuulua myös huolehtia yhdistyksen varoista ja välttämättömistä oikeudenhoidollisista asioista. Vielä on katsottu, että vanhaan hallitukseen kuulunut jäsen voisi asianhoitajan ominaisuudessa huolehtia yhdistyksen edun kannalta välttämättömistä asioista, vaikka hänellä ei enää hallituksen toimikauden päätyttyä olisikaan muutoin toimivaltaa ja kelpoisuutta toimia yhdistyksen puolesta.

10. Yhdistyksen kokouksen päätös voidaan tuomioistuimen päätöksellä julistaa yhdistyslain 32 §:n nojalla pätemättömäksi tai 33 §:n nojalla mitättömäksi. Laista ei ilmene, mitä hallituksen valintaa koskevan päätöksen yhtäältä lainvoimaa vailla oleva ja toisaalta lainvoiman saanut pätemättömäksi tai mitättömäksi julistaminen merkitsee yhdistyksen edustuksen kannalta.

Korkeimman oikeuden kannanotto tässä tapauksessa

11. Asian oikeudenkäyntiaineistoon ei sisälly yhdistyksen sääntöjä. Asianajotoimisto ei ole kuitenkaan kiistänyt yhdistyksen ilmoitusta, jonka mukaan yhdistyksen hallituksen jäsenen toimikausi päättyi, kun yhdistyksen sääntömääräisessä tai ylimääräisessä kokouksessa valittiin uusi hallituksen jäsen hänen tilalleen.

12. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon edellä mainitut yhdistyslain 23 §:n ja 35 §:n säännökset Korkein oikeus katsoo, että yhdistyksen hallitus on vaihtunut kokonaisuudessaan 19.12.2000 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Tuolloin valittu uusi johtokunta on siten tullut yhdistyksen lailliseksi edustajaksi, ja vanha johtokunta on vastaavasti menettänyt asemansa toimia yhdistyksen lukuun. Sillä seikalla, että uuden johtokunnan valitsemista ei ole merkitty yhdistysrekisteriin, ei ole uuden johtokunnan kelpoisuuden kannalta merkitystä, koska vakiintuneesti on katsottu, ettei tämän tyyppisellä rekisterimerkinnällä ole oikeutta luovaa vaikutusta. Koska asianajotoimisto on tiennyt johtokunnan vaihtumisesta, yhdistysrekisteriin jääneillä vanhaa johtokuntaa koskevilla merkinnöillä ei myöskään ole merkitystä.

13. Yhdistyksen asioiden hoitaminen vaatii sitä, että yhdistyksellä on hallitus. Korkein oikeus katsookin, että yhdistykselle valitun hallituksen toimivalta ja kelpoisuus edustaa yhdistystä jatkuu pääsääntöisesti säännöissä määrätyn toimikauden loppuun tai siihen saakka, kun yhdistykselle on valittu uusi hallitus. Näin ollen se, että Helsingin käräjäoikeus on 20.6.2002 antamallaan, lainvoimaa vaille jääneellä tuomiolla julistanut 19.12.2000 tehdyt uuden johtokunnan valintapäätökset mitättömiksi, ei ole merkinnyt sitä, että sanottu uusi johtokunta olisi pelkästään sen vuoksi menettänyt toimivaltansa ja kelpoisuutensa edustaa yhdistystä.

14. Yhdistyksellä ei ole ollut 19.12.2000 jälkeen muuta laillista edustajaa kuin tuolloin valittu uusi johtokunta. Asiassa on kuitenkin käynyt ilmi, että Helsingin käräjäoikeuden 20.3.2001 antama määräys uuden johtokunnan valintaa koskevien päätösten täytäntöönpanon kieltämisestä on tosiasiallisesti saanut aikaan tilanteen, ettei uusi johtokunta ole voinut toimia yhdistyksen edustajana. Tästä ei ole kuitenkaan seurannut, että vanha johtokunta olisi saanut takaisin uudelle johtokunnalle menettämänsä aseman yhdistyksen hallituksena.

15. Tätä asemaa vanhalle johtokunnalle ei ole voinut palauttaa myöskään Helsingin käräjäoikeuden 6.6.2001 antama turvaamistoimipäätös. Asianajotoimisto ei sen vuoksi voi perustellusti vedota kanteensa tueksi turvaamistoimipäätökseen sisältyvään perustelumainintaan, jonka mukaan päätöksessä määrätty kielto ei estänyt vanhan johtokunnan jäseniä hoitamasta yhdistyksen välttämättömiä juoksevia asioita.

16. Asianajotoimiston kanne on perustunut myös siihen, että se oli saanut toimeksiannon yhdistyksen vanhan johtokunnan puheenjohtajalta. Yhdistys on voinut ottaa kantaa tähänkin perusteeseen. AK:n kelpoisuutta kysymyksessä olevan toimeksiannon antamiseen on siten arvioitava vielä siltä pohjalta, että yhdistyksellä toimeksiantoa annettaessa ei tosiasiassa ole ollut toimivaa hallitusta, vaikka uusi hallitus oli valittukin. Yhdistyksen asioiden hoitamisen kannalta on perusteltua katsoa, että joissakin tilanteissa myös vanhan johtokunnan jäsen voi tosiasiallisen asemansa perusteella ryhtyä yhdistyksen edun turvaamisen vaatimiin välttämättömiin toimenpiteisiin. Kysymys voi tällöin olla kuitenkin vain toimenpiteistä, jotka liittyvät yhdistyksen varallisuuden turvaamiseen, kuten yhdistykselle tulevasta omaisuudesta huolehtimiseen ja välttämättömien laskujen maksamiseen, tai oikeudenmenetysten estämiseen.

17. AK on yhdistyksen vanhan johtokunnan puheenjohtajana ollut sellaisessa asemassa, että hän on voinut ryhtyä edellä mainitun kaltaisiin toimenpiteisiin yhdistyksen edun turvaamiseksi sen jälkeen, kun uusi johtokunta oli käräjäoikeuden määräämän täytäntöönpanokiellon johdosta tullut toimintakyvyttömäksi. Yhdistyksen välttämättömien etujen turvaaminen ei ole kuitenkaan edellyttänyt asianajajan palkkaamista hoitamaan vastausten laatimista lääninhallitukselle ja sittemmin hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle asiassa, jossa on ollut kysymys yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle kutsumista koskevasta hakemuksesta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymys on ollut hakemuksesta, jolla on pyritty saamaan oikeus yhdistyksen kokouksen koolle kutsumiseen nimenomaan uuden toimintakykyisen hallituksen valitsemiseksi. Asiaa ei ole arvioitava toisin siitä syystä, että hakemuksen johdosta oli vanhalle johtokunnalle varattu tilaisuus tulla kuulluksi.

18. Mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei AK ole voinut antaa asianajotoimistolle yhdistystä sitovaa toimeksiantoa edellä mainitun asian hoitamiseksi. Asianajotoimistolla ei näin ollen ole perustetta vaatia yhdistykseltä korvausta toimeksiannon hoitamisesta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan, Asianajotoimisto Veikko Palotie & Co Oy:n kanne hylätään ja Teekkaritoiminnan edistämisyhdistys vapautetaan sille määrätystä suoritusvelvollisuudesta Asianajotoimisto Veikko Palotie & Co Oy:lle.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos (eri mieltä), Kari Kitunen, Hannu Rajalahti, Soile Poutiainen ja Marjut Jokela. Esittelijä Tommi Vuorialho.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Raulos:

Alemmat oikeudet ovat lausuneet, että yhdistyksen vanhalla johtokunnalla, jota on edustanut sen puheenjohtaja, on ollut oikeus antaa yhdistystä sitova toimeksianto siltä osin kuin se on koskenut hallintoviranomaisille annettuja lausumia. Kysymyksessä oleva tilanne on syntynyt, kun eräät yhdistyksen jäsenet olivat 25.10.2002 Etelä-Suomen lääninhallitukselle toimittamassaan hakemuksessa pyytäneet, että lääninhallitus oikeuttaisi heidät kutsumaan koolle yhdistyksen ylimääräisen kokouksen valitsemaan yhdistykselle lain ja sääntöjen mukaista johtokuntaa. Lääninhallitus, joka oli hakemuksen johdosta pyytänyt yhdistyksen puolelta lausuman sen vanhalta johtokunnalta, on päätöksellään 3.4.2003 hylännyt hakemuksen, koska uuden johtokunnan 19.12.2000 tapahtunutta valintaa koskeva kiista oli jo vireillä kahdessa eri oikeudenkäynnissä, eikä hakijoita tuossa tilanteessa voitu oikeuttaa kutsumaan koolle yhdistyksen kokousta valitsemaan vielä uutta johtokuntaa. Lääninhallituksen päätös on siitä tehdyn valituksen jälkeen pysytetty, ensin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ja sitten korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 17.1.2007.

Kauppakaaren 18 luvun 10 §:n periaatteet koskevat myös oikeushenkilön hyväksi tehtävää asiainhuoltoa, joskin on selvää, että siihen voi olla hyväksyttävä tarve vain poikkeuksellisesti. Yhdistyksen edustamista hallintoprosessissa koskenut toimeksianto on tehty tilanteessa, jossa kysymys yhdistyksen laillisesta edustamisesta on osaksi asiassa tehtyjen erilaisten tuomioistuinratkaisujen ja vireillä olleiden oikeudenkäyntien johdosta ollut sekä vanhalle että uudelle johtokunnalle oikeudellisesti aidosti epäselvä asia. Toimeksianto, joka on sisältänyt ohjeen vastustaa yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koollekutsumista, on koskenut rajoitettua toimenpidettä, joka on tullut suorittaa lääninhallituksen asettamassa määräajassa ja joka on tarkoittanut estää ennestäänkin epäselvän tilanteen tarpeetonta mutkistamista. Menettelyssä ei ole ollut kysymys minkään velvoitteiden asettamisesta yhdistykselle. Yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koollekutsumista koskevassa asiassa annetun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos huomioon ottaen toimenpidettä voidaan myös pitää yhdistyksen edun mukaisena. Sen vuoksi vanhalla johtokunnalla, jota on edustanut sen puheenjohtaja, on ollut asiainhuoltoa koskevien periaatteiden nojalla oikeus käyttää yhdistyksen puhevaltaa kyseisessä menettelyssä ja turvautua asian hoitamisessa lainoppineeseen asiamieheen. Yhdistys on vastuussa siitä aiheutuneista kuluista.

Yhdistyksen valituksessa Korkeimmalle oikeudelle on toistettu sen jo hovioikeudessa esittämä toissijainen vaatimus asianajotoimistolle maksettavaksi tuomitun määrän alentamisesta 6 115 euroon. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella pidän sanottua määrää täytenä korvauksena asianajotoimiston kyseisen toimeksiannon johdosta tekemästä työstä.

Sanotuilla perusteilla katson, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomion lopputulosta muutoin kuin että alennan yhdistyksen asianajotoimistolle maksettavaksi tuomitun määrän 6 115 euroon tuomittuine korkoineen.