Korkein oikeus - Oikeudenkäynti korkeimmassa oikeudessa

Asioiden esittely
Suulliset käsittelyt
Suullisen käsittelyn toteuttamismuodot
Valmistelu
Ratkaisun perusteena oleva oikeudenkäyntiaineisto
Käsittelyn kulkua koskevia seikkoja

Niissä asioissa, joissa muutoksenhakija tarvitsee valitusluvan korkeimpaan oikeuteen, asian käsittelyssä on erotettava kaksi vaihetta, valituslupavaihe ja pääasian ratkaisemisvaihe. Valituslupa ratkaistaan esittelystä kaksijäsenisessä kokoonpanossa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaksi jäsentä päättää valitusluvan myöntämisestä esittelijän valmistelun ja ratkaisuehdotuksen pohjalta. Eräissä tilanteissa valitusluvasta päättäminen voidaan siirtää kokoonpanoon, johon kuuluu kahden sijasta kolme jäsentä. Jos valituslupahakemus hylätään, asian käsittely päättyy siihen ja hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.

Jos valituslupa myönnetään, pääasia eli valituksessa esitetyt vaatimukset ratkaistaan viiden jäsenen kokoonpanossa. Korkein oikeus tekee pääasiaratkaisunsakin esittelystä, mikä tarkoittaa sitä, että esittelijä valmistelee asian ja osaltaan vastaa tehdystä ratkaisusta. Korkeimman oikeuden ratkaisua varten selvitetään asiakirjojen ja lakien lisäksi oikeuskäytäntö, lakien esityöt, oikeuskirjallisuus sekä kansainväliset säädökset.

Jos ratkaistavana oleva kysymys on periaatteellisesti tärkeä tai korkein oikeus haluaa muuttaa aiemmin annettua ennakkoratkaisua, asia ratkaistaan vahvennetussa jaostossa (11 jäsentä) tai täysistunnossa (kaikki jäsenet). Oikeushallintoa koskevat asiat, muun muassa tuomareiden nimitysesitykset, päätetään täysistunnossa.

Korkeimman oikeuden esittelijät, jotka ovat virkanimikkeeltään oikeussihteereitä tai esittelijäneuvoksia, valmistelevat korkeimman oikeuden päätettäväksi tulevat asiat ja esittelevät ne istunnossa. Esittelijät myös pitkälti huolehtivat yhteydenpidosta asianosaisiin ja yleensäkin vastaavat oikeudenkäynnin ulkoisen kulun järjestämisestä ja asianosaisille tehtävien toimituskirjojen valmistamisesta. Esittelijät erikoistuvat jossain määrin eri oikeudenaloille.

Korkeimmassa oikeudessa asiat ratkaistaan yleensä kirjallisen aineiston perusteella. Korkein oikeus voi kuitenkin toimittaa suullisia käsittelyjä, joissa kuullaan asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita henkilökohtaisesti. Suulliset käsittelyt ovat myös yleisölle avoimia. Korkein oikeus voi pitää myös katselmuksen, esimerkiksi tutustumalla oikeudenkäynnin kohteena olevaan paikkaan.

Korkeimman oikeuden asemasta ennakkopäätöstuomioistuimena seuraa, että korkeimmassa oikeudessa toimitettavan suullisen käsittelyn tavoitteet, käsittelyn laajuus ja toimittamistapa poikkeavat usein alemmissa oikeuksissa toimitettavista pääkäsittelyistä.

Korkeimman oikeuden suullinen käsittely voidaan toimittaa hovioikeuden pääkäsittelyä suppeammin ja asian kirjallista käsittelyä täydentävänä esimerkiksi

Korkeimman oikeuden suullinen käsittely voidaan myös toimittaa samassa laajuudessa kuin hovioikeuden pääkäsittely ja asiaan liittyvä henkilötodistelu voidaan ottaa vastaan tarvittaessa kokonaisuudessaan.

Suullisen käsittelyn tavoitteiden toteutumiseksi ja käsittelyn sujuvuuden varmistamiseksi on usein tarpeen toimittaa suullista käsittelyä edeltävä valmistelu. Valmistelun keskeisenä tavoitteena on määritellä suullisen käsittelyn rajat ja yksilöidä siellä käsiteltävät oikeus- ja tosiasiakysymykset. Suullisessa käsittelyssä vastaanotettavan todistelun kartoittamiseksi valmistelussa voidaan selvittää asianosaisten näkemykset sen suhteen, mistä näyttöön liittyvistä kysymyksistä asianosaiset ovat eri mieltä ja minkä henkilötodistelun ja todistusteemojen vastaanottaminen korkeimmassa oikeudessa toimitettavassa suullisessa käsittelyssä on tarpeellista.

Valmistelu toimitetaan kirjallisesti taikka suullisesti valmisteluistunnossa. Valmisteluistunnon pöytäkirja ja valmistelun tuloksena mahdollisesti laadittu yhteenveto kysymyksistä, joihin suullisessa käsittelyssä tullaan keskittymään, toimitetaan asianosaisille viipymättä valmisteluistunnon jälkeen.

Asia, jossa toimitetaan suullinen käsittely, ratkaistaan asiassa kertyneen kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston ja suullisessa käsittelyssä esitetyn aineiston perusteella. Asianosaisten ei siten suullisessa käsittelyssä tarvitse erikseen nimetä ja luetteloida jutussa jo kertynyttä laillista oikeudenkäyntiaineistoa.

Välittömyyden toteutumiseksi asianosaiset eivät suullisessa käsittelyssä saa pääsääntöisesti jättää eivätkä lukea oikeudenkäyntikirjelmiä.

Käsittelyn aluksi puheenjohtaja tai esittelijä tekee tarvittaessa selkoa alempien oikeuksien ratkaisuista sekä asianosaisten vaatimuksista korkeimmassa oikeudessa. Tämän jälkeen asianosaiset saavat puheenvuoron ja käsittely jatkuu etukäteen laaditun käsittelysuunnitelman mukaisesti.

Suullista käsittelyä varten tehdään tarvittaessa ohjeellinen ajankäyttösuunnitelma, jossa asianosaisten puheenvuorojen ja todistelun kestoa voidaan tarvittaessa rajoittaa ja josta annetaan tieto asianosaisille ennen suullista käsittelyä.

Asiamiesten tulee esittää eritellyt laskunsa suullisen käsittelyn päätteeksi.

Asiassa kuultavien todistajien ja asian selvittämiseksi henkilökohtaisesti saapuville velvoitetun asianomistajan, jotka vaativat korvausta todistelukustannuksistaan valtion varoista, on ennen kuulemistaan täytettävä odotushuoneesta saatava lomake, johon yksilöidään matka- ja toimeentulokustannukset sekä taloudellinen menetys.

Korkein oikeus julistaa suullisen käsittelyn päätteeksi välipäätöksen, jossa lausutaan mm. todistajille maksettavista palkkioista ja ilmoitetaan korkeimman oikeuden ratkaisun antamisesta myöhemmin.

Yleisöllä on oikeus olla läsnä suullisessa käsittelyssä, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta annetussa tai muussa laissa ole toisin säädetty. Kuvaaminen tai äänittäminen edellyttää puheenjohtajan lupaa.

Suullinen käsittely äänitetään joko kokonaisuudessaan tai tarpeellisilta osin. Äänitteitä ei pääsääntöisesti pureta.

Korkeimman oikeuden suulliset käsittelyt järjestetään yleensä korkeimman oikeuden oikeussalissa Helsingissä, osoitteessa Pohjoisesplanadi 3. Korkein oikeus voi myös päättää toimittaa istuntoja muualla.

Yhteyshenkilönä suulliseen käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä on asian esittelijä.