Diaarinumero: S2007/172
Esittelypäivä: 15.5.2008
Taltionumero: 880
Antopäivä: 15.5.2008
Kysymys siitä, oliko yksipuolinen tuomio voitu antaa tiedoksi kuuluttamalla.
A on 6.6.2005 hakenut käräjäoikeudessa takaisinsaantia käräjäoikeuden häntä vastaan 18.4.2004 antamaan yksipuoliseen tuomioon. B ja C ovat takaisinsaantihakemukseen vastatessaan väittäneet, että takaisinsaantia oli haettu liian myöhään, koska yksipuolisesta tuomiosta oli annettu tieto A:lle todisteellisesti julkaisemalla siitä kuulutus Virallisessa lehdessä 2.6.2004.
Käräjäoikeus totesi, että yksipuolisen tuomion antamiseen johtaneessa asiassa myös haaste oli annettu tiedoksi Espanjassa tuolloin asuneelle A:lle pitämällä haastehakemus nähtävillä käräjäoikeuden kansliassa ja julkaisemalla siitä kuulutus Virallisessa lehdessä. Haasteen tiedoksiantamista oli tätä ennen yritetty sekä postitse vastaanottotodistusta vastaan että Espanjan viranomaisten välityksellä. Viranomaiset eivät olleet tavoittaneet A:ta haastehakemukseen merkitystä osoitteesta tai muualtakaan. A:n myöntämällä tavalla hänen osoitteessaan Espanjassa oli vuonna 2003 tapahtunut muutos talon numeron osalta. Käräjäoikeus katsoi, ettei B:llä ja C:llä ollut ollut velvollisuutta tai mahdollisuuksiakaan enää yksipuolisen tuomion tiedoksiantamisen yhteydessä uudelleen ryhtyä selvittämään A:n osoitetta. Kun A:n osoitetiedot olivat olleet epäselvät ja kun paikalliset viranomaisetkaan eivät olleet pystyneet tavoittamaan A:ta, oli hänen olinpaikkansa ollut tuntematon. Kun muuta tiedoksiantotapaa ei ollut ollut käytettävissä, yksipuolisesta tuomiosta oli voitu antaa tieto A:lle oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 9 §:n mukaisesti julkaisemalla siitä kuulutus. Käräjäoikeus katsoi siten A:n saaneen tiedon yksipuolisesta tuomiosta 2.6.2004. Käräjäoikeus jätti takaisinsaantihakemuksen liian myöhään nostettuna tutkimatta.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Hannu Vesto.
Hovioikeus totesi, että A:lla oli ollut asuinosoite Espanjassa vuodesta 1996 alkaen eikä hänen olinpaikkansa näin ollen ollut tuntematon. A:n ei ollut myöskään väitetty piileskelleen tiedoksiantoa. Kun B ja C eivät olleet edes yrittäneet muita tiedoksiantotapoja, ei edellytyksiä kuulutustiedoksiannon käyttämiselle yksipuolisen tuomion osalta ollut ollut. Kun A:n ei ollut näytetty saaneen tietoa yksipuolisesta tuomiosta aikaisemmin kuin myöntämänään ajankohtana 6.5.2005, takaisinsaantihakemus oli tehty määräajassa. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen takaisinsaantihakemuksen tutkimista varten.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Simo Simola (eri mieltä), Saara Laapas, Riitta Sandholm. Esittelijä Rita Melartin (mietintö).
Esittelijän mietinnössä todettiin, että käräjäoikeus oli haasteen tiedoksiannon yhteydessä selvittänyt A:n olinpaikan olleen tuntematon siten, ettei haastetta ollut saatu annettua tiedoksi postitse tai viranomaistenkaan välityksellä. Haasteen tiedoksiannon ja yksipuolisen tuomion kuuluttamisen välillä oli kulunut vain lyhyt neljän kuukauden aika ja yksipuolisen tuomion antamisen ja sen kuuluttamisen välillä noin kuuden viikon aika. Ottaen huomioon, ettei B:n ja C:n tiedossa ollut selvitetty olleen A:n muuta osoitetta kuin käräjäoikeudelle ilmoitettu, ei B:llä ja C:llä ollut tuossa tilanteessa ollut velvollisuutta uudelleen toimittaa tiedoksiantoa muulla tavalla A:lle, jonka olinpaikan käräjäoikeus oli vähän ennen selvittänyt olleen tuntematon. A oli siten saanut tiedon yksipuolisesta tuomiosta kuulutuksella 2.6.2004, takaisinsaantia oli haettu liian myöhään eikä syytä käräjäoikeuden päätöksen muuttamiseen ollut.
Eri mieltä ollut hovioikeudenlaamanni Simola hyväksyi esittelijän mietinnön.
Valituslupa myönnettiin.
B ja C vaativat, että hovioikeuden päätös kumotaan ja A:n takaisinsaantihakemus jätetään liian myöhään tehtynä tutkimatta.
A vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.
1. B ja C ovat toimittaneet Tampereen käräjäoikeuden 18.4.2004 antaman yksipuolisen tuomion A:lle tiedoksi 2.6.2004 kuuluttamalla. He ovat katsoneet, että A oli joka tapauksessa saanut todisteellisesti tiedon tuomiosta, kun sen perusteella oli hänen eläkkeestään toimitettu ulosmittaus 16.3.2005 tai kun eläkkeestä oli toimitettu tilitys 20.4.2005. Asiassa on kysymys siitä, onko A saanut näillä tavoin yksipuolisesta tuomiosta tiedon oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin todisteellisesti niin, että lainkohdassa mainittu aika takaisinsaannin hakemiselle on alkanut.
2. Yksipuolisen tuomion toimittaminen tiedoksi voi tapahtua myös kuuluttamalla. B ja C eivät ole yrittäneetkään antaa tuomiota tiedoksi muulla tavoin, koska jo haasteen tiedoksianto on tapahtunut kuuluttamalla silloin kun yksipuoliseen tuomioon johtanutta asiaa on käsitelty käräjäoikeudessa. Yksipuolisen tuomion tiedoksianto kuuluttamalla on toimitettu vain vajaan kahden kuukauden kuluttua tuomion antamisesta. Edellytyksiä toimittaa tuomio tiedoksi kuuluttamalla voidaan tähän nähden arvioida sen perusteella, ovatko sanotut edellytykset olleet käsillä haastetta tiedoksiannettaessa.
3. Haasteen tiedoksiantoa on yritetty ensin B:n ja C:n tiedossa olleeseen A:n osoitteeseen Espanjassa postitse vastaanottotodistuksella. Tämän epäonnistuttua käräjäoikeus on toimittanut haasteen tiedoksiannettavaksi Espanjan viranomaisten välityksellä oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun neuvoston asetuksen (EY) 1348/2000 (tiedoksiantoasetus) nojalla. Tämänkin tiedoksiannon epäonnistuttua haaste on annettu tiedoksi kuuluttamalla.
4. A on asunut Espanjassa Fuengirolassa vuodesta 1996 lukien. B:llä ja C:llä on ollut tiedossa Fuengirolassa A:n osoite, jonka perusteella haastetta on yritetty antaa tiedoksi edellä mainituin tavoin. A on selvittänyt, että tuo osoite oli virheellinen sen vuoksi, että talojen numerointi alueella oli muuttunut. Näyttöä puuttuu siitä, ovatko Espanjan viranomaiset millään tavoin yrittäneet selvittää A:n oikeaa osoitetta. Tiedoksiantoasetuksen säännökset eivät tähän velvoita, koska se koskee 1 artiklan mukaan vain tiedoksiantoja, joissa vastaanottajan osoite on tiedossa.
5. Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 9 §:n mukaan edellytykset toimittaa tiedoksianto kuuluttamalla ovat käsillä, jollei tiedoksiannon vastaanottajan olinpaikasta voida saada tietoa. Pelkästään siitä, että vastaanottajaa ei tavoiteta tiedossa olevasta osoitteesta taikka siitä, että haasteen tiedoksiantaminen ei onnistu ulkomailla tiedoksiantoasetuksen nojalla tehdyllä tiedoksiannolla, ei vielä kaikissa tilanteissa voida päätellä, että vastaanottajan olinpaikka on tuntematon. Tiedoksiannon toimittajan on lisäksi pyrittävä käytettävissä olevin keinoin varmistamaan, että osoite on oikea, tai että muuta osoitetta vastaanottajalle ei ole saatavissa.
6. A on osoittanut, että hänen osoitteensa on ollut saatavissa Fuengirolan kaupungin rekisteristä. Osoitteen varmistaminen olisi siten ollut kohtuullisin toimenpitein mahdollista. B ja C eivät ole näyttäneet, että A:n osoitetta ja sen oikeellisuutta Espanjassa olisi millään tavoin pyritty selvittämään tiedoksiannon kuluessa, vaikka osoitteen oikeellisuutta on ollut tiedoksiantojen epäonnistuttua syytä epäillä. Tähän nähden Korkein oikeus katsoo, ettei tässä tapauksessa haastetta tiedoksiannettaessa ole ollut käsillä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 9 §:ssä tarkoitettu tilanne, jossa A:n olinpaikasta ei olisi voitu saada tietoa. Siten myöskään yksipuolisen tuomion tiedoksiantoa ei ole voitu toimittaa kuuluttamalla.
7. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan takaisinsaantiaika alkaa kulua myös siitä, kun takaisinsaannin hakija hänen läsnäollessaan toimitetussa ulosmittauksessa on saanut tiedon tuomiosta. A:n ei ole kuitenkaan näytetty olleen läsnä suoritetussa eläkkeen ulosmittauksessa eikä hänen muutoinkaan ole näytetty ulosmittauksen tai eläkkeestä ulosmitattujen varojen tilityksen yhteydessä saaneen todisteellisesti tietoa tuomiosta.
8. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, ettei A ole kuuluttamisen tai ulosmittaustoimenpiteiden perusteella saanut todisteellisesti tietoa yksipuolisesta tuomiosta. Siten takaisinsaantiaika ei ole lähtenyt kulumaan näistä ajankohdista eikä takaisinsaantihakemuksen tutkimiselle ole B:n ja C:n väittämää estettä.
Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Gustav Bygglin, Pasi Aarnio, Juha Häyhä, Ilkka Rautio. Esittelijä Kirsti Uusitalo.
16.05.2008