Diaarinumero: M2007/139
Esittelypäivä: 30.9.2008
Taltionumero: 2840
Antopäivä: 18.12.2008
Kysymys siitä, voitiinko muun henkilön kuin rasitetun kiinteistön omistajan vireillepanemassa yksityistietoimituksessa tutkia kiinteistön omistajan vaatimus tien siirtämisestä. Kysymys myös tien siirtämisen edellytysten arvioinnin asianmukaisuudesta.
YksitTieL 38 § 2 mom
YksitTieL 38 b §
A oli hakenut yksityistietoimitusta sen toteamiseksi, että B:llä ei ollut oikeutta sulkea omistamillaan tiloilla Kaltio RN:o 17:57 ja Tarvanen III RN:o 17:131 kulkevaa yksityistietä, johon muun muassa A:n omistamilla tiloilla Karila I 17:9 ja Kivikko II 17:23 on oikeus.
B oli toimituksessa kertonut, että hän oli rakentanut omistamillaan Kaltion ja Tarvanen III tiloilla omalla kustannuksellaan uusia teitä ja esittänyt, että olemassa olleet tieoikeudet, muun muassa A:n omistamien tilojen oikeudet, voitaisiin siirtää niille, ja samalla lakkauttaa aiemmat oikeudet tarpeettomina.
Toimitusinsinööri päätti 12.9.2006 lopetetussa yksityistietoimituksessa B:n vaatimuksen mukaisesti siirtää B:n omistamilla tiloilla Kaltio ja Tarvanen III kulkevan tien kulkemaan etelämmäksi kyseisten tilojen alueella. Samalla toimitusinsinööri päätti siirtää saman tien alkupäätä siten, että tie kulki C:n omistaman tilan Tarvanen 17:50 alueen sijasta D:n omistaman tilan Jauhojärvi 17:103 alueella.
Maaoikeus kumosi jäljempänä Korkeimman oikeuden ratkaisussa mainituilla perusteilla toimituksen tien siirtämistä koskevin osin.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Jyrki Kiviniemi, maaoikeusinsinööri Tapio Mikkola ja lautamiehet.
B:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan B vaati maaoikeuden ratkaisun kumoamista ja toimitusinsinöörin ratkaisun pysyttämistä. A myötäpuolineen, muun muassa E ja F, antoivat vastauksensa.
E ja F vaativat vastauksessaan, että nyt kysymyksessä olevan tien siirtämisen osalta toimituksessa tehdyt ratkaisut ja maaoikeuden tuomio poistetaan ja toimitus jätetään sillensä, koska B ei ollut toimitusta hakenut.
Lapin maanmittaustoimisto antoi Korkeimman oikeuden pyynnöstä kiinteistönmuodostamislain 241 §:n 2 momentissa tarkoitetun toimitusinsinöörin lausunnon, jonka johdosta asianosaisille varattiin tilaisuus antaa lausumansa.
Onko yksityistietoimituksessa voitu tutkia tien siirtäminen
1. E ja F ovat vastauksessaan vaatineet, että nyt kysymyksessä olevan tien siirtämisen osalta toimituksessa tehdyt ratkaisut ja maaoikeuden tuomio poistetaan ja toimitus tulee jättää sillensä, koska B ei ole toimitusta hakenut.
2. Yksityistietoimitus on tullut vireille A:n hakemuksesta, jossa hän on vaatinut todettavaksi, ettei B:llä ole ollut oikeutta sulkea omistamillaan tiloilla Kaltio RN:o 17:57 ja Tarvanen III RN:o 17:131 kulkevaa yksityistietä, johon muun muassa A:n omistamilla tiloilla Karila I 17:9 ja Kivikko II 17:23 on oikeus.
3. B oli toimituksessa kertonut, että hän oli rakentanut kustannuksellaan omistamillaan Kaltion ja Tarvanen III tiloilla uusia teitä ja esittänyt, että olemassa olleet tieoikeudet, muun muassa A:n omistamien tilojen oikeudet, voitaisiin siirtää niille, ja samalla lakkauttaa aiemmat oikeudet tarpeettomina.
4. Yksityisistä teistä annetun lain (yksityistielaki 358/1962) 38 b §:n 2 momentin (1079/2000) mukaan tien tai oikeuden siirtämisestä päätetään kiinteistön omistajan hakemassa tietoimituksessa. Lain esitöiden mukaan lainkohdassa kiinteistön omistajalla tarkoitetaan sen kiinteistön omistajaa, jonka kiinteistöllä siirrettäväksi tarkoitettu tie sijaitsee (HE 166/2000 vp s. 13). Lain 38 §:n 2 momentin mukaan vireille tulleessa yksityistietoimituksessa voidaan ratkaista myös muut kyseistä tietä koskevat, tietoimituksessa ratkaistavat asiat.
5. Yksityistielain 38 b §:ssä säännellään ensisijaisesti kiinteistön omalla alueella toimitettavaa tien siirtämistä tiestä kyseisen kiinteistön omistajalle aiheutuvan haitan vähentämiseksi tai poistamiseksi. Kun kyse on pääosin kiinteistön sisäisestä ja yleensä kiinteistön omistajan kustannuksella tapahtuvasta toimenpiteestä, on luonnollista, että tällaiseen siirtämiseen voidaan ryhtyä vain kyseisen kiinteistön omistajan aloitteesta. Kun yksityistietoimituksessa - samoin kuin kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 16 §:n 2 momentin mukaan kiinteistötoimituksissa yleensäkin - voidaan ottaa käsiteltäväksi samaa toimitusta koskevia muitakin kuin toimitushakemuksessa nimenomaisesti vaadittuja asioita, yksityistielain 38 b §:n 2 momenttia on perusteltua tulkita siten, että tietä koskevassa toimituksessa voidaan käsitellä myös saman tien siirtämistä, kunhan kyseisen rasitetun kiinteistön omistaja on viimeistään toimituksessa siirtämistä vaatinut.
6. Korkein oikeus toteaa, että B:n toimituksessa esittämä lausuma tarkoittaa vaatimusta tien siirtämisestä hänen omistamiensa kiinteistöjen Kaltio ja Tarvanen III alueella. Tämä vaatimus on voitu tutkia nyt kyseessä olevassa A:n hakemassa samaa tietä koskevassa asianmukaisesti vireille tulleessa tietoimituksessa. Samassa toimituksessa on voitu tutkia myös mainittuun tien siirtämiseen liittyvä tien siirtäminen C:n omistaman tilan Tarvanen RN:o 17:50 alueelta D:n omistaman tilan Jauhojärvi RN:o 17:103 alueelle.
Tien siirtämisen edellytykset
7. Asiassa on kysymys tien siirtämisestä rasitetun kiinteistön omistajan omien etujen vuoksi, mistä säädetään yksityistielain 38 b §:n 1 momentissa. Sen mukaan tiestä tai sen käyttämisestä kiinteistön omistajalle johtuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi voidaan tie siirtää toiseen paikkaan hänen omistamillaan alueilla taikka erityisistä syistä muuallekin, jos se voi tapahtua aiheuttamatta kenellekään huomattavaa haittaa.
8. Siirtämisen edellytyksenä on siten ensiksikin, että tiestä aiheutuu kiinteistön omistajalle haittaa. Toiseksi edellytetään, että haitta voidaan poistaa tai sitä voidaan vähentää siirtämällä tie toiseen paikkaan. Kolmantena edellytyksenä on, että siirtäminen voi tapahtua aiheuttamatta kenellekään huomattavaa haittaa.
9. Edellisessä kohdassa mainituilla edellytyksillä tie voidaan siirtää rasitetun kiinteistön omistajan alueella toiseen paikkaan. Jos tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan tie jouduttaisiin siirtämään toisen omistaman kiinteistön alueelle, on edellytyksenä lisäksi, että tällaiseen siirtämiseen on erityisiä syitä. Tällöin siirtämisen edellytyksiä joudutaan arvioimaan myös yksityistielain 8 §:n 1 momentin mukaisesti. Erityisillä syillä lain esitöiden mukaan tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että maasto-olosuhteiden vuoksi tien siirtäminen rasitetun kiinteistön alueella on mahdotonta ja tästä syystä tie jouduttaisiin siirtämään toisen omistamalle alueelle (HE 166/2000 vp s. 4 ja 12).
10. Lain esitöiden mukaan yksityistielain 38 b §:n 1 momentissa rasitetulle kiinteistölle aiheutuvalla haitalla tarkoitetaan sellaista haittaa, joka johtuu olosuhteiden muuttumisesta kuten siitä, että kiinteistöllä harjoitettava toiminta on muuttunut aikaisempaa tehokkaammaksi tai että tien siirtämisellä mahdollistetaan kiinteistön entistä tehokkaampi käyttö. Kyse voi siis olla yhtäältä sellaisesta haitasta, joka johtuu kiinteistön jo muuttuneesta käytöstä, ja toisaalta sellaisesta haitasta, joka aiheutuu suunnitellusta kiinteistön käytön muuttamisesta (HE 166/2000 vp s. 12 - 13).
11. Lisäksi Korkein oikeus toteaa, että yksityistielain 38 b §:n 1 momentissa ei edellytetä, että rasitetulle kiinteistölle tiestä aiheutuva haitta olisi huomattavaa, jotta tien siirtäminen olisi mahdollista. Tien siirtämiselle ei ole myöskään estettä, vaikka siitä aiheutuva hyöty koituisikin vain tien siirtämistä vaativalle rasitetun kiinteistön omistajalle. Tien siirtäminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jos siirtämisestä aiheutuisi tien osakkaalle tai muulle tien käyttäjälle huomattavaa haittaa.
Tien siirtämisen edellytysten arviointi toimituksessa
12. Korkein oikeus toteaa, että entinen tie on rasittanut nyt kysymyksessä olevin osin noin 400 metrin matkan B:n omistamia tiloja Kaltio RN:o 17:57 ja Tarvanen III RN:o 17:131 sekä noin 100 metrin matkan C:n omistamaa tilaa Tarvanen RN:o 17:50.
13. Toimitusasiakirjan mukaan toimituksessa ei ole lainkaan otettu kantaa siihen, aiheutuuko entisestä tiestä haittaa B:n omistamille tiloille, eikä siihen, voidaanko haittaa vähentää tai se poistaa siirtämällä tietä tilojen alueella, ja voidaanko siirtäminen toimittaa aiheuttamatta kenellekään huomattavaa haittaa. Vaikka siirtämisen edellytyksiin ei ole otettu kantaa, tie on siirretty kulkemaan etelämmäksi tilan Tarvanen III alueelle.
14. C:n omistaman Tarvasen tilan osalta toimituksessa on todettu, että entinen tie haittaa huomattavasti tilan käyttöä ja tie on siirretty tältä osin tilan koillisrajalta sen kaakkoisrajalle mutta kulkemaan naapuritilan eli D:n omistaman tilan Jauhojärvi RN:o 17:103 alueella. Toimituksessa ei ole otettu kantaa siihen, onko tien siirtämiseen toisen omistaman tilan alueelle ollut erityisiä syitä ja onko siirtäminen voitu toimittaa aiheuttamatta kenellekään huomattavaa haittaa.
15. Korkein oikeus toteaa, että tien siirtäminen on suoritettu toimituksessa pääosin siten, että toimitusinsinööri ei ole ottanut lainkaan nimenomaista kantaa siihen, ovatko yksityistielain 38 b §:n 1 momentin mukaiset tien siirtämistä koskevat edellytykset täyttyneet.
Tien siirtämisen edellytysten arviointi maaoikeudessa
16. Rasitetuille kiinteistöille Kaltio ja Tarvanen III aiheutuvaa haittaa koskevan edellytyksen osalta maaoikeus on lausunut, että vanhasta ja uudesta tiestä ei aiheudu tiloille eikä myöskään uuden tien vieressä kulkevan vesijohdon käytölle merkittävää haittaa. Tiloille aiheutuvaa haittaa maaoikeus on arvioinut siitä lähtökohdasta, että tilat ovat nyt kysymyksessä olevin osin metsätalousmaata.
17. Toimituskartasta voidaan havaita, että tilojen Kaltio ja Tarvanen III alueelle siirrettäväksi vaaditun tien välittömään läheisyyteen oli muodostettu 13 pientilaa. B on tien siirtämistä koskevan vaatimuksensa tueksi vedonnut siihen, että hän ei voisi vanhan rasitetien sijainnin johdosta myydä vapaasti omistamiaan maa-alueita rakennuskäyttöön, tai että tie ainakin vaikeuttaisi myyntiä. Korkeimman oikeuden hankkiman selvityksen mukaan tiloilla Kaltio RN:o 17:57 ja Tarvanen III RN:o 17:131 on voimassa ympäristöministeriön 22.6.1993 vahvistama Ylläksen alueen osayleiskaava. Kaavan sisällöstä esitetyn selvityksen mukaan ainakin osaa siirtovaatimuksen kohteena olevan tien alueesta koskee kaavamerkintä AP, joka tarkoittaa pientalovaltaista asuinaluetta.
18. Korkein oikeus toteaa, että näissä olosuhteissa tien siirtämisestä aiheutuvaa haittaa tiloille Kaltio ja Tarvanen III olisi tullut arvioida lähtien siitä, että tiloja käytetään ja tullaan vastedes mahdollisesti enemmänkin käyttämään myös pientalojen asuinalueena. Näin ollen vanhasta tiestä olosuhteiden muuttumisen vuoksi mahdollisesti aiheutuvaa haittaa ja sen vähentämismahdollisuuksia uudella tielinjauksella ei ole maaoikeudessa arvioitu asianmukaisista lähtökohdista.
19. Sen edellytyksen osalta, aiheutuuko tien siirtämisestä muille huomattavaa haittaa, maaoikeus on lausunut, että vanha tie on tarkoituksenmukaisempi tiehen oikeutetuille ja että sen kunnossapito on edullisempaa kuin uuden tien. Korkein oikeus toteaa, että maaoikeus ei ole muille aiheutuvaa haittaa arvioidessaan ottanut kantaa siihen, aiheutuuko tien siirtämisestä niille huomattavaa haittaa. Näin ollen tätäkään tien siirtämisen edellytystä ei ole maaoikeudessa arvioitu asianmukaisesti.
20. Tilan Tarvanen RN:o 17:50 osalta maaoikeus on arvioinut, että vanhasta tiestä ja sen käytöstä tilan omistajalle aiheutuvan haitan ja toimituksessa päätetyn uuden tien käytöstä tilan omistajalle aiheutuvan haitan välillä ei ole merkittävää eroa. Tältä osin kysymys on ollut tien alkuosan linjauksesta, joka oli toimituksessa siirretty tilan Tarvanen koillisrajalta kulkemaan tilan kaakkoisrajaa seuraten tilan Jauhojärvi RN:o 17:103 alueella. Maaoikeus ei ole näidenkään tilojen kannalta ottanut nimenomaisesti kantaa yksityistielain 38 b §:n momentin mukaisiin tien siirtämisen edellytyksiin. Näin ollen tältäkään osin tien siirtämisen edellytyksiä ei ole arvioitu asianmukaisesti.
Maaoikeuden tuomio kumotaan tuomiolauselman A ja B kohdan sekä oikeudenkäyntikuluista lausutun osalta ja tältä osin asia palautetaan maaoikeuteen, jonka tulee ottaa se omasta aloitteesta uudelleen käsiteltäväkseen. Asiaa uudelleen käsitellessään maaoikeuden tulee ottaa huomioon palauttamisen syy.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Liisa Mansikkamäki, Pertti Välimäki, Timo Esko ja Jukka Sippo. Esittelijä Elisa Mäntysaari.
17.12.2008